Luonnonsuojeluliiton lausunto karhun metsästyksestä poronhoitoalueen eteläpuolella 2026-27

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää mahdollisuudesta lausua asetusluonnoksesta ja toteaa asiasta seuraavaa.

Aiemmin uhanalaisen karhun kanta on Suomessa vakiintunut suotuisalle suojelun tasolle. Karhuja arvioitiin olleen Suomessa syksyllä 2025 noin 2181-2790 (90 % todennäköisyysväli). Karhukanta on kasvanut noin 16 % syksyn 2024 ja syksyn 2025 välisenä aikana. Syksyllä ennen metsästyskauden 2026 alkua karhuja ennustetaan olevan 2201–2962 (90 % todennäköisyysväli).




KIINTIÖPYYNTIIN EI OLE AIHETTA

Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreen vuosikirjaratkaisun (KHO:2026:36) mukaan kannanhoidollisiinkin poikkeuslupiin perustuva metsästys on mahdollista, kun perusteet ovat riittävät. 



Oikeudellisesti varminta on järjestää metsästys Riistakeskuksen antamilla poikkeusluvilla eikä ministeriön asetukseen perustuvana alueellisena kiintiömetsästyksenä. Poikkeusluvissa pystytään varmistetaan luontodirektiivin edellyttämä tapauskohtainen harkinta, riittävät perustelut, muiden tyydyttävien ratkaisujen pohdinta, vaikutusten arviointi suotuisaan suojelun tasoon sekä oikeussuojakeinot. 



Koska Riistakeskus on jo myöntänyt ensi syksylle pyyntiluvat 182 karhulle poronhoitoalueen eteläpuolella, tälle alueellisen kiintiömetsästyksen asetukselle ei ole edes tarvetta. 



Jos kannanhoidollisten poikkeulupien lisäksi annettaisiin alueellisen kiintiömetsästyksen asetus, se voisi aiheuttaa sekaannuksia. Missään nimessä ei pidä olla yhtä aikaa sekä kannanhoidollisia poikkeuslupia että alueellista kiintiömetsästystä.

Lausuntoaineistossa ei ole esitystä alueellisen kiintiömetsästyksen pyyntimäärästä eikä alueista. Ne olisivat välttämättömiä asioita alueellisen kiintiöpyynnin asetuksen valmistelussa ja siitä lausuttaessa.

KARHUN METSÄSTYKSEN KEHITTÄMINEN JATKOSSA

Karhun metsästyksen lupamäärän vaikutukset tulee jatkossa etukäteen arvioida ja niitä tulee tarkkaan seurata, ja tämä kaikki tulee tehdä myös alueellisesti. Luonnonsuojeluliitto esittää, että jatkossa muu ihmisen aiheuttama karhujen kuolleisuus tulee vähentää alueelle myönnetystä lupamäärästä.

Tänä vuonna Riistakeskus myönsi lupia myös keskiselle kannanhoitoalueelle. Yleisesti ottaen Luonnonsuojeluliitto on sitä mieltä, että poronhoitoalueen eteläpuolella metsästys tulisi tässä vaiheessa suunnata vain itäiselle kannanhoitoalueelle. Muualla kuin itäisessä Suomessa karhukannan metsästys on vielä ennenaikaista ja karhun hoitosuunnitelman tavoitteiden vastaista. Esimerkiksi Keski-Suomessa häriöitä ja vaaraa aiheuttavat karhut voidaan poistaa poikkeusluvin. Aikaisempina vuosina sisä-Suomen karhukannan verotus on ollut liian voimaperäistä ja se on kohdistunut naaraisiin, jolloin keskisen Suomen karhukanta ei ole juurikaan kasvanut tavoitteiden mukaisesti.



Lisäksi ravintohoukuttimien ja ajavien plotti-ajokoirien käyttö karhun metsästyksessä tulee kieltää. Niiden käyttäminen on epäeettistä aiheuttessaan pitkäkestoista stressiä ja tuskaa karhulle sekä toisaalta vaaraa koirille. Luonnonsuojeluliitto on esittänyt vuodesta 2016 lähtien ajavien koirien käytön kieltämistä suurpetojen, kuten suden ja karhun metsästyksessä, ja toistaa tämän esityksen jälleen tässä yhteydessä.



Lopuksi Luonnonsuojeluliitto esittää karhun ja muiden suurpetojen aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyyn sekä niiden ja ihmisen rauhanomaisen rinnakkaiselon kehittämiseen riittäviä resursseja ja uusien keinojen käyttöönottoa.



LISÄTIETOJA


toiminnanjohtaja Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi 


SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Hanna Halmeenpää 
puheenjohtaja, Tapani Veistola toiminnanjohtaja