Lausunto luonnoksista maa- ja metsätalousministeriön asetuksiksi vesilintuihin, merihanheen, metsähanheen ja nokikanaan liittyen

9.7.2026
Maa- ja metsätalousministeriölle

Lausuntopalveluun tallennettu lomake

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/17452/2026-MMM-1

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa.

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS VESILINTUJEN HÄMÄRÄMETSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ METSÄSTYSVUOSINA 2026–2029

Asetusluonnoksessa esitetään edellisen asetuksen käytännön jatkamista. Vesilintujen metsästys voisi alkaa tuntia ennen auringonnousua ja jatkua tunnin auringonlaskun jälkeen.

On välttämätöntä, että hämärämetsästystä rajoitetaan. Lintujen määrittäminen lajilleen oikein on tärkeää rauhoitettujen ja taantuneiden lajien turvaamiseksi. Sorsalintujen koiraatkin ovat syksyllä sellaisessa “maastopuvussa”, että niiden määrittäminen lajilleen on kokeneille lintuharrastajillekin vaikeaa – naaraista ja nuorista linnuista puhumattakaan.

Sää vaikuttaa suuresti havaintotilanteisiin. Siksi olisi varminta sitoa metsästyksen alku auringon nousuun ja loppu auringon laskuun.

Hämärämetsästyksen kielto tulisi siirtää metsästyslakiin, jotta siitä ei tarvitsisi säätää muutaman vuoden välein asetuksella.

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS MERIHANHEN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ METSÄSTYSVUOSINA 2026—2029

Asetusluonnoksessa esitetään merihanhen sisämaan rauhoituksen jatkamista. Ravintohoukuttimen käyttö peltometsästyksessä kiellettäisiin 10.8.–20.8. Lisäksi asetettaisiin metsästäjäkohtainen enintään kahden yksilön päiväkohtainen saaliskiintiö.

1 § Sisämaan merihanhikanta on yhä pieni. Kannan kasvun vahvistamiseksi metsästys tulee kieltää sisämaassa. Myös merihanhen aikaistettua peltopyyntiä 10.8. alkaen tulee rannikolla rajoittaa esitetyllä tavalla. (Sisämaassa voidaan käyttää poikkeuslupia, jos uhkaa tulla merkittäviä satovahinkoja.)

2 § Saalis tulee rajoittaa kahteen merihanheen metsästäjää ja päivää kohti.

3 § Ravintohoukutin ja kaaveet eli houkutuskuvat tulee kieltää kaikessa hanhien metsästyksessä kokonaan. Huomattakoon, että niiden käyttö olisi satovahinkojen estämiseksi tehtävässä aikaistetussa peltopyynnissä erityisen ristiriitaista.

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS METSÄHANHEN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ METSÄSTYSVUONNA 2026–2027

Metsähanhi on jaettu hiljattain kahdeksi lajiksi, taigametsähanheksi ja tundrametsähanheksi. Tämä muutos on tuotava nyt metsästyslainsäädäntöön. Molemmat lajit pesivät Suomessa, joskin tundrametsähanhen kanta on olennaisesti pienempi.

1 § Suomessa pesiviä taiga- ja tundrametsähanhia tulee suojella ja säästää niiden vähyyden takia. Siksi näiden lajien metsästys tulee rajoittaa korkeintaan maamme läpi muuttaviin Siperiassa pesiviin arktisiin tundrametsähanhiin kaakkoisessa Suomessa. Ajallisesti metsästys tulee rajata lokakuuhun, joka on tundrametsähanhen päämuuttoaika. Marras- ja joulukuussa linnut tarvitsevat koko vähäisen valoisan ajan lepäilyyn ja ruokailuun.

Tundrametsähanhien parvissa voi olla loppusyksyllä myös muita hanhilajeja, kuten taigametsähanhia ja rauhoitettuja tundrahanhia. Taigametsähanhien ja nuorten tundrahanhien erottaminen tundrametsähanhista ei ole välttämättä helppoa. Paikallisesti metsästys tulee rajata pelloille, jolloin hanhilajit on helpompi määrittää oikein.

2 § Asetusesityksessä on esitetty yhden linnun rajoitus metsästäjää kohti elokuiseksi metsästysajaksi. Luonnonsuojeluliiton mielestä elokuulle esitettyä metsästysaikaa ei tule lainkaan toteuttaa, koska se kohdistuisi pesiviin lintuihin. (Jos niin kuitenkin tehtäisiin, yhden linnun rajoitus on välttämätöntä.).

3 § Ravintohoukuttimet ja kaaveet eli houkutuskuvat tulee kieltää koko vuoden koko maassa. Ne ovat tehokkaita pyyntimuotoja. Sellaisia ei tule sallia käytettävän lajeille, joiden metsästystä on syytä rajoittaa.

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS NOKIKANAN METSÄSTYKSEN KIELTÄMISESTÄ METSÄSTYSVUOSINA 2026–2029

Nokikana on vähentynyt Suomessa niin pitkään ja paljon, että se olisi syytä rauhoittaa pysyvästi ja siirtää metsästyslaista luonnonsuojelulakiin. Näin siitä huolimatta, että sen vähenemiseen on varmasti muitakin syitä kuin metsästys.

Nokikana on helppo erottaa muotonsa ja värinsä puolesta muista vesilinnuista. Siksi ei ole suurta vaaraa, että niitä tulee ammuttua vahingossa muun metsästyksen aikana.

Huomattakoon, että lausuntoaineistossa olevan saalistilaston mukaan nokikanan metsästys on ollut metsästysharrastuksen näkökulmasta merkityksettömän vähäistä silloinkin, kun se on vielä ollut sallittua. Saalismäärät olivat kolmena viimeisenä sallittuna vuotena 2020-22 enää 29-55 yksilöä. Kannan jatkuvasti vähenevän kehityksen vuoksi vähäistäkään metsästyspainetta ei ole syytä sallia.

JATKOVALMISTELUSTA

1) Vesilintulaskentojen tulosten huomioon ottaminen päätöksenteossa

Yksi metodinen ongelma on, että kuluvan vuoden vesilintulaskentojen tulokset eivät ehdi nyt vaikuttaa päätöksiin. Sorsanmetsästyksen rajoituksista on haluttu tiedottaa metsästäjille viimeistään noin 10.8, kun taas vesilintulaskentojen tulokset on julkaistu viime vuosina 14.8. ja useimpien sorsalintujen metsästys on alkanut 20.8. Digitalisaatio voi helpottaa tätä aikatauluongelmaa jatkossa.

Yksi mahdollisuus olisi siirtää sorsanmetsästyksen alkua myöhemmäksi esimerkiksi 1.9. asti. Tällä tavalla vastaavat kanalintulaskentojen tulokset ehditään ottaa huomioon päätöksenteossa.

2) Muut vesilintujen hoitotoimet

Vuonna 2023 lausunnolla ollut työ “Vastuullisen vesilintujen metsästyksen ja riistalintutarhauksen strategia – työryhmän ehdotus” (Maa- ja metsätalousministeriö, VN/11484/2022) on korkea aika viimeistellä ja sen toimenpiteet toteuttaa.

Kiireellisintä olisi toteuttaa ravintohoukuttimen käytön kieltäminen vesilintujen metsästyksessä. Se oli jo kerran lausunnolla, mutta kieltoa ei kuitenkaan toteutettu. Asiaan olisi nyt syytä palata, lisäperusteena lintuinfluenssan leviämisen estäminen vesilintukannoissa.
Strategiassa esitettiin myös kiintiöitä tavallisimmellikin sorsalinnuille. Se on tärkeää, koska jopa sinisorsa ja tavi ovat vähentyneet.

3) Haapana

Yksi taantuneista vesilinnuista on haapana. Siitä on saatu viime vuosina paljon lisää tietoja, joita esiteltiin muun muassa riistapäivillä 2026. Tutkimusten mukaan kotimaisten pesimälintujen suojelemiseksi olisi järkevää siirtää metsästyksen alkua myöhemmäksi. Tästä kannattaa tehdä asetusesitys ensi vuodeksi.

Lisätietoja
toiminnanjohtaja Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Hanna Halmeenpää
puheenjohtaja

Tapani Veistola
toiminnanjohtaja