Luonnonsuojeluliiton kantelu Euroopan komissiolle suden metsästyksestä 

Suomi aloitti suden metsästyksen metsästyslain muutokseen ja asetuksiin perustuvilla pyyntikiintiöllä 1.1.2026. Se vaarantaa yhdessä vaara- ja vahinkoperusteisten poikkeuslupien sekä muun kuolleisuuden takia suden luontodirektiivin artiklan 14 suotuisan suojelun tason tavoitteen. Lisäksi kiintiömetsästyksestä ei ole Århusin sopimuksen mukaista muutoksenhakuoikeutta.

Suomen luonnonsuojeluliitto yritti vaikuttaa asiaan muun muassa lausunnoilla. Myös muun muassa Lainsäädännön arviointineuvosto arvosteli lakiesitystä sen vaikutusten arvioinnin puutteesta.

Tapahtumien kronologia on liitteessä 1 ja keskeiset lähteet liitteessä 2.

SUDEN SUOTUISAN SUOJELUN TASON SAAVUTTAMINEN VAARANTUU

Susi luokiteltiin Suomessa vuonna 2019 erittäin uhanalaiseksi. Suomen susikanta oli Luonnonvarakeskuksen mukaan maaliskuussa 2025 noin 430 yksilöä ja sen ennuste marraskuulle 2025 oli noin 557 yksilöä.

Susikanta Suomessa on jakautunut kahteen alueellisesti ja perimältään erilliseen osaan, joiden välissä on aukko. Alueiden välisen geenivirran vähäisyyden takia läntisen susikannan geneettinen monimuotoisuus on laskenut ja sukusiittoisuus lisääntynyt.
Suomen nykyinen susikanta on liian pieni pysyäkseen geneettisesti elinvoimaisena edes lyhyellä aikavälillä, pitkästä puhumattakaan. Tutkimusten mukaan Suomen susikannan tulisi olla vähintään 500 yksilöä, jotta kanta pysyisi elinvoimaisena ja välttyisi sukusiitoksen negatiivisilta vaikutuksilta seuraavien viiden sukupolven aikana.

(Huomattakoon, että maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti suden suotuisan suojelutason viitearvoksi 273 yksilöä. Se raportoi suden suojelutason luontodirektiivin seurantaraportissa Tunturi-Lapin eteläpuolella suotuisaksi. Menettely poikkesi muista lajeista, joiden suojelutason arviot tulivat tutkimuslaitoksilta.)

Suden suurin uhka Suomessa on metsästys. Vuonna 2025 aikana Suomessa myönnettiin vaara- ja vahinkoperusteisia poikkeuslupia yhteensä 244 suden tappamiseen (poronhoitoalueelle 183, muualle Suomeen 61). Kiintiömetsästyksessä 1.1.–10.2.2026 tapettiin yhteensä 81 sutta ja 4 koirasutta (suden ja koiran risteymää).

Metsästyksen ja muun ihmisen aiheuttaman kuolleisuuden (esimerkiksi liikenne ja laiton pyynti) takia susikannan koko on nyt suurella todennäköisyydellä alle 500 yksilöä. Lisäksi laaja metsästys voi aiheuttaa häiriötä susien laumadynamiikalle ja lisääntymiselle mahdollisesti pitemmäksikin aikaa.

MUUTOKSENHAUN PUUTTEET

Suden metsästys järjestettiin Suomessa vuonna 2026 maa- ja metsätalousministeriön asetuksen nojalla, jossa on määritelty alueelliset kiintiöt suden metsästykselle. Asetus perustuu metsästyslain (615/1993) 10 §:ään. Asetus ei ole itsessään valituskelpoinen päätös. Kiintiömetsästys ei johda valituskelpoiseen päätökseen oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 6 §:n mukaan. Näin suden metsästyksen lainmukaisuutta ei ole mahdollista haastaa tuomioistuimessa. Lisäksi vallan kolmijaon perusteella tuomioistuin ei voi puuttua valtioneuvoston antamiin asetuksiin. Toinen järjestö yritti valittaa susijahdista tuloksetta (KHO 23.12.2025 t. 3030 ja KHO 19.2.2026 t. 425).

Suomi sekä Euroopan Unioni ovat allekirjoittaneet Århusin sopimuksen. Sen 9 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisöllä tulee olla oikeus haastaa päätökset, jotka rikkovat kansallista ympäristölainsäädäntöä. Oikeussuojakeinojen tulee olla 9 artiklan 4 kohdan mukaan riittäviä ja tehokkaita sisältäen väliaikaiset turvaamistoimenpiteet, ja niiden tulee olla oikeudenmukaisia, tasapuolisia ja nopeita.

Viranomaisten toiminnasta voi kannella eduskunnan oikeusasiamiehelle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille, mutta ne eivät voi antaa määräyksiä viranomaisille. Siksikään ne eivät täytä Århusin sopimuksen 9 artiklan 3 ja 4 kohtien kriteerejä tässä tapauksessa (vertaa C/2011/63 (Itävalta), kohdat 58–61).

Århusin sopimuksen 9 artiklan 4 kohdan mukaisena riittävänä ja tehokkaana oikeussuojakeinona onkin pidettävä tässä tapauksessa tuomioistuinta. Tuomioistuimeen ei ole tässä asiassa kuitenkaan mahdollista valittaa. (Vertaa myös komission 29.1.2026 antama vastaus kirjalliseen kysymykseen E-004891/2025).

Osana EU-lainsäädännön toimeenpanoa on sen jälkivalvonta. Euroopan Unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 19 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden tuleekin säätää tarvittavista muutoksenhakukeinoista tehokkaan oikeussuojan takaamiseksi unionin oikeuteen kuuluvilla aloilla. Tarvittaessa toiminnan EU-lainmukaisuus on voitava tarkistaa Unionin tuomioistuimessa. Nyt reittiä Unionin tuomioistuimeen ei ole valituskelpoisen päätöksen puuttumisen vuoksi.

Näin ainoaksi oikeussuojakeinoksi jää kantelun tekeminen Komissiolle, jota pyydämme tutkimaan suden metsästyksen lainmukaisuuden ja oikeussuojakeinojen riittävyyden.

LOPUKSI

Susitapauksella on merkitystä myös karhulle, ilvekselle ja saukolle, joille mahdollistettiin vastaava kiintiömetsästys ilman valitusoikeutta. Kirjoitamme näistä luontodirektiivin liitteen IV lajeista eri kantelun.

Liite 1. Susiasian kronologia
1.1.1995 Suomi liittyi Euroopan Unionin jäseneksi. Luontodirektiivissä susi tuli poronhoitoalueella liitteeseen V ja sen eteläpuolella liitteeseen IV.

2019 Suomen lajien uhanalaisuus: susi määriteltiin erittäin uhanalaiseksi.
 https://punainenkirja.laji.fi/results/MX.46549?checklist=MR.424


2022 Maa- ja metsätalousministeriön sekä oikeusministeriön selvitys eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle, missä ne pitivät järjestöjen muutoksehakuoikeutta tarpeellisena https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/O_44+2022_asiantuntijalausunnot.aspx

17.6.2025 Susi siirrettiin EU:ssa luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V. (Suomessa se oli liitteessä V jo poronhoitoalueella.)



10.10.25 Maa- ja metsätalousministeriö asetti suden suotuisan suojelutason viitearvoksi 273 ja se raportoi lajin suojelutason Tunturi-Lapin eteläpuolella suotuisaksi. 
https://mmm.fi/-/suomen-susikanta-on-suotuisalla-suojelutasolla-metsastyskiintioksi-kaavaillaan-vahintaan-65-sutta


• Se, että ministeriö ilmoitti luontodirektiivin raporttiin suojelutason, poikkesi muista lajeista, joiden arvioinnit perustuivat tutkimuslaitosten työhön.
• Tässä vaiheessa ministeriö suunnitteli 65 suden pyyntiä, mutta se nosti tavoitteen myöhemmin sataan.

28.11.2025 Suomen eduskunnan ainoa valiokuntakuuleminen laista.

Asiaa käsiteltiin vain maa- ja metsätalousvaliokunnassa, mutta ei esimerkiksi suotuisan suojelutason kannalta ympäristövaliokunnassa tai muutoksenhaun kannalta perustuslakivaliokunnassa.

• Katso esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton lausunnot
• https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotValtiopaivaasia/Sivut/HE_173+2025_asiantuntijalausunnot.aspx
  

12.12.2025 Lausuntokierros valtioneuvoston asetusluonnoksista koskien metsästyslain muuttamista sekä suden kiintiömetsästystä: SLL:n lausunto https://www.sll.fi/ajankohtaista/lausunto-metsastysasetuksen-muuttamisesta-ja-suden-kiintiometsastyksesta/

16.12.2025 eduskunta hyväksyi metsästyslain muutoksen https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_130+2025+10.aspx

18.12.2025 Lausuntokierros maa- ja metsätalousministeriön asetusehdotuksesta alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta suden metsästyksestä metsästysvuonna 2025–2026: SLL:n lausunto https://www.sll.fi/ajankohtaista/suomen-luonnonsuojeluliiton-lausunto-mmmn-asetusehdotuksestaalueellisen-kiintion-nojalla-sallittavasta-suden-metsastyksesta-metsastysvuonna-2025-2026/

30.12.2025 valtioneuvosto hyväksyi metsästysasetuksen muuttamisen https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=5460

30.12.2025 maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi asetuksen alueellisen kiintiön nojalla sallittavasta suden metsästyksestä metsästysvuonna 2025–2026. Asiaan liittyvät asiakirjat:
https://mmm.fi/hanke2?tunnus=MMM050:00/2025

1.1.2026 suden kiintiömetsästys alkoi

10.2.2026 suden kiintiömetsästys päättyi
5.3.2026 Riistakeskus tiedotti kiintiömetsästyksen tuloksesta: 81 yksilöä ja 4 koirasutta.
https://riista.fi/ajankohtaista/susisaaliiksi-tasmentyi-81-sutta/

Kesäkuussa 2026 Luonnonvarakeskus tulee julkaisemaan raportin maaliskuun 2026 susikannasta Suomessa.