Luonnonsuojeliiton lausunto metsästys- ja riistahallintolain lakimuutosehdotuksesta

Lausunto –

Luonnonsuojeluliitto tyrmää maa- ja metsätalousministeriön esittämät rajoitukset metsästyslain valitusoikeuksiin.
Karhu metsässä.
Kuva: Lasse Kurkela



Lausuntopyyntö hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi metsästyslain 90 §:n ja riistahallintolain 31 §:n muuttamisesta

VN/24498/2026

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa.

1) ESITYS RAJOITTAA VALITUSOIKEUTTA

Esitys supistaa valitusoikeutta sisältää piilo-oletuksen siitä, että valitukset olisivat turhaa kiusantekoa.

Eri ympäristöjärjestöt ovat valvoneet metsästystä koskevien päätösten laillisuutta jo vuosikymmeniä. Valitukset ovat kuin tulikokeita, joissa ”paperi palaa mutta teräs karaistuu”. Tämän ”sparrauksen” tuloksena moni lainvastainen tai riittämättömästi perusteltu päätös on kumottu. Toisaalta joskus tämä on johtanut seuraavien päätösten perustelujen parantamiseen niin, että ne ovat ruvenneet kestämään oikeudessa (esimerkiksi KHO:n 1.6.2026 ratkaisemat karhuluvat).

Esitetyt järjestöjen valitusoikeuden kriteerit eivät olisi este Luonnonsuojeluliiton nykyisille piireille ja yhdistyksille. Ne ovat vanhoja, jäsenmäärältään laajoja ja niiden toiminta metsästysasioissakin on vakiintunutta.

Yleisemmin ottaen esitetyt valitusoikeuden rajoitukset eivät kuitenkaan ole perusteltuja. Oikeudellisten argumenttien luonteeseen kuuluu, että niiden pätevyys ei riipu esittäjästä. Jos valitukseen oikeutettujen määrää vähennettäisiin, tällainen laillisuusvalvonta voisi jäädä jopa kokonaan tekemättä. Se olisi ongelma, koska oikeusvaltiossa laillisuusvalvonta on yleinen etu. Sillä varmistetaan demokraattisesti tehtyjen säännösten toimeenpanoa ja hyvää hallintoa. Viime kädessä kukaan ei hyödy lainvastaisista päätöksistä.

Lisäksi varsin tulkinnanvaraisten valitusoikeuden kriteerien selvittäminen lisäisi tuomioistuimien työtä ja hidastaisi pääasian ratkaisemista.

Toisaalta Luonnonsuojeluliitto haluaa kiinnittää huomiota siihen, että metsästyslain muutoksenhakuoikeuksissa on aukko valtakunnallisten järjestöjen osalta. Kaikki järjestöt eivät perusta piirejä tai yhdistyksiä. Metsästystä koskevat päätökset vaikuttavat kuitenkin metsästettävien lajien kantaan myös kohteena olevaa aluetta laajemmin ja jopa valtakunnallisesti. Yhdessä pitäjässä tai maakunnassa tehtävä jonkun lajin metsästys voi hidastaa sen leviämistä toisiin maakuntiin ja maan eri osiin.

Valtakunnallisten järjestöjen muutoksenhakuoikeus edistäisi perustuslain ja Århusin yleissopimuksen ympäristöperusoikeuden toteutumista siinä missä lakiluonnos sitä heikentäisi.

Huomattakoon, että asioiden käsittely kotimaisissa hallinto-oikeuksissa ja KHO:ssa on vakiintunut, kaikille tuttu ja hyväksi koettu menettely. Jos valitusoikeuksia karsitaan, se voi johtaa muunlaisten oikeusvalvontakeinojen (esimerkiksi hallintopakkojen vireillepanot) kokeiluihin ja jopa kansainvälisiin oikeudenkäynteihin. Ne ovat aina hitaampia ja arvaamattomampia. Siksi olisi kaikille osapuolille parasta hoitaa laillisuusvalvonta kotimaisin vakiintunein menettelyin.

Yhteenvetona Luonnonsuojeluliitto esittää, että järjestöjen valitusoikeutta ei supistettaisi esitetyllä tavalla vaan että sitä päinvastoin laajennettaisiin valtakunnallisiin järjestöihin, säätiöihin ja rahastoihin.

2) TÄYTÄNTÖÖNPANOKIELTO

Oikeus voi halutessaan keskeyttää metsästyksen ja monen muunkin toiminnan valituksen tutkimisen ajaksi. Se on tärkeää valitusoikeuden turvaamiseksi, koska muuten siitä tulee pelkkä ”akateeminen kysymys”. Kyseessä oleville eläimille se on lisäksi peruuttamaton elämän ja kuoleman kysymys, jota ei voi korvata jälkikäteen rahalla tai millään muullakaan tavalla.

Huomattakoon, että tuomioistuimet eivät läheskään aina pysäytä päätösten toimeenpanoa. Näin kävi esimerkiksi karhuluville KHO:n linjapäätöksen jälkeen 1.6.2026.

Yhteenvetona Luonnonsuojeluliitto esittää, että valitusten käsittelyyn ei kajota.

3) YHTEENVETO

Luonnonsuojeluliitto esittää, että lakiluonnoksen jatkovalmistelu lopetetaan. Esitykset ovat ongelmallisia perustuslain ja Århusin yleissopimuksen ympäristöperusoikeuksien kannalta. Hallituskausikin on jo lopullaan. Jos jotakin tehdään, liitto esittää muutoksenhakuoikeuden lisäämistä valtakunnallisille järjestöille, rahastoille ja säätiöille.

LISÄTIETOJA
– toiminnanjohtaja Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY

Toimeksi saanena

Tapani Veistola
toiminnanjohtaja

Ajankohtaista