Kansalaisjärjestöt vaativat voimakkaampia toimia, koska Itämeren vuoden 2027 kalastuskiintiöt eivät riitä kalakantojen täydelliseen elpymiseen

27. lokakuuta 2026, Luxemburg: EU:n kalastusministerit nostivat Itämeren keskiosan ja Pohjanmeren silakan saaliskiintiöitä Euroopan komission ehdotuksia suuremmaksi ja nostivat merkittävästi kilohailin saaliskiintiötä, mikä ei riitä varotoimiin, joita tarvitaan silakan ja kilohailin roolin suojelemiseksi Itämeren ravintoverkossa. Neuvosto hylkäsi myös ehdotetut leikkaukset vakavasti uhanalaisten turskan ja läntisen Itämeren silakan tahattomiin saaliisiin. Kansalaisjärjestöt varoittavat, että kalastuskiintiöt ovat edelleen liian korkeita, ja kehottavat EU:n ministereitä noudattamaan sopimusta konkreettisilla suunnitelmilla uhanalaisten kalakantojen elvyttämiseksi.

Silakalle tarvitaan lisätoimia elpymisen turvaamiseksi ja haavoittuvien kantojen suojelemiseksi

EU:n kalastusministerit nostivat Itämeren keskiosan silakan kiintiön 165 228 tonniin, mikä on 71 prosentin lisäys vuoteen 2026 verrattuna. Kanta on osoittanut elpymisen merkkejä vuosia kestäneen heikkenemisen jälkeen. Itämeren keskiosan silakkakanta on kuitenkin yhä haavoittuva; elpymisprosessin on palautettava kannan terve ikä- ja kokorakenne sekä yleinen runsaus. Vaikka neuvoston päätös jääkin tieteellisen suosituksen alapuolelle, se ylittää komission ehdotuksen. Komission ehdotus oli varovaisempi ja elpymiseen tähtäävä – ja ministerien olisi pitänyt noudattaa sitä.

”Ministerit ovat tunnistaneet varovaisuuden tarpeen, mutta sallivat silti suuremmat silakkasaaliit kuin mitä komissio ehdotti. Näille haavoittuville kannoille on annettava paremmat mahdollisuudet kestävään elpymiseen. Tämä edellyttää selkeitä elpymistavoitteita, aikataulua niiden saavuttamiseksi sekä toimia, jotka todella pannaan täytäntöön ja joiden noudattamista valvotaan”, sanoo Cathrine Pedersen Schirmer, Coalition Clean Baltic -järjestön kalastuspolitiikan asiantuntija.

Pohjanlahden silakan osalta ministerit säilyttivät kolmen kuukauden kutuajan suojan, mutta nostivat sallittua kokonaissaalista (TAC) 12 prosentilla, vaikka populaatio oli edelleen terveen tason alapuolella. Komission ehdottama TAC tälle kalakannalle oli jo kompromissi populaation elvyttämisen ja kalastusmahdollisuuksien ylläpitämisen välillä. Sovittu korkeampi TAC vaarantaa Pohjanlahden silakkakannan elpymisen ja luo lisää epävarmuutta alalle.

”Kalastuspäätöksissä on otettava huomioon myös kalakannan elpymiseen kohdistuvat riskit. Jopa Kansainvälisen merentutkimusneuvosto ICESin suosituksen mukaiset saalisrajoitukset voivat johtaa kantojen jäämisen elvytoimenpiteet käynnistävän biomassatason alapuolelle. Kalastusrajoitusten on annettava ehtyneille populaatioille todellinen mahdollisuus elpyä terveelle tasolle”, sanoi Beatrice Rindevall, Ruotsin luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja.

Myös Riianlahden silakan TAC asetettiin kansalaisjärjestöjen suosituksia korkeammalle, 11 prosentin nousuun vuoteen 2026 verrattuna, huolimatta sen kutuajan biomassan viimeaikaisesta vähenemisestä ja sen merkityksestä Itämeren ravintoverkolle. Alemmat rajat tälle kalakannalle olisivat paremmin tukeneet populaation terveyttä ja pitkän aikavälin selviytymiskykyä.

Kilohaili: elpymisen on ulotuttava Itämeren ravintoverkkoon

Kilohailipäätös on merkittävä huolenaihe. Neuvoston päätös, komission ehdotuksen mukaisesti, nostaa kilohailin saaliskiintiötä 44 prosentilla 291 590 tonniin ylittää kansalaisjärjestöjen suositteleman tason. Vaikka populaatio on kasvanut, sovittu kiintiö ei ota riittävästi huomioon kilohailin merkitystä turskan, lohen, merilintujen ja muiden merieläinten saaliina, jatkuvaa saaliiden virheellistä raportointia tai riskiä, ​​että kilohailin ohella pyydetään haavoittuvaa silakkakantaa.

”Silakka ja kilohaili ovat elintärkeitä Itämeren ekosysteemille. Kalastusmahdollisuuksia määrittäessään päätöksentekijöiden on jätettävä veteen riittävästi saalista turskan ja lohen kaltaisten petoeläinten ravinnoksi, ekosysteemin terveyden palauttamiseksi ja EU:n luonnon ennallistamistavoitteiden mukaiseksi”, sanoi Justyna Zajchowska, WWF:n Itämeren ohjelman kalastusjohtaja.

Lohi: saaliskiintiöitä ei korotettu, mutta vahvempaa suojelua tarvitaan

Kansalaisjärjestöt suhtautuvat myönteisesti päätökseen olla lisäämättä lohen kalastusmahdollisuuksia. Kalastus tulisi kuitenkin rajoittaa korvaaviin hautomoista vapautettuihin lohiin tai lohiin joista, joiden populaatiot ovat täydellä lisääntymiskyvyllä. Haavoittuvien luonnonvaraisten populaatioiden kalastusta on vältettävä, ja jos palaavien lohien määrä ei ole riittävä, olisi välittömästi otettava käyttöön muita mukauttavia hoitotoimenpiteitä, ottaen huomioon viimeaikaisten heikkojen kutumäärien vaikutukset.

”Joidenkin suurten jokien hyvät tuotot ovat rohkaisevia, mutta ne eivät osoita elpymistä koko Itämeren alueella. Monen pienen joen lohikannat ovat edelleen vakavissa vaikeuksissa. Tarvitsemme kalastusrajoituksia, jotka suojelevat näitä haavoittuvia lohia koko niiden vaelluksen ajan ja sallivat riittävän määrän kaloja pääsemään kutualueilleen”, sanoi Thomas Johansson, Östersjölaxälvar i Samverkanin puheenjohtaja ja Itämeren lohirahaston pääsihteeri.

Turska, läntisen Itämeren silakka ja kampela: Neuvosto menetti tilaisuuden hillitä sivusaaliita

Sekä molemmat Itämeren turskakannat että läntisen Itämeren silakka ovat edelleen uhanalaisia. Kohdennettu turskan kalastus on edelleen kielletty, ja ministerit säilyttivät läntisen Itämeren silakan pienimuotoista kalastusta koskevan poikkeuksen. Ministerit kuitenkin sopivat sivusaaliskiintiöistä, jotka ylittävät selvästi Komission ehdotukset vuodelle 2027. Ne ovat samalla tasolla kuin vuonna 2026, mikä ei vastaa kansalaisjärjestöjen esittämää suojelua. Kaikkien kolmen populaation osalta sovitut sivusaaliskiintiöt sallivat pyynnin jatkumisen, vaikka ICESin nollasuositus on voimassa.

Neuvoston päätös nostaa kampelan TAC 11 237 tonniin. Se on selvästi kansalaisjärjestöjen suosittelemaa tasoa korkeampi. EU menetti näin tilaisuuden varmistaa tahattomien turskasaaliiden väheneminen. Päätös ei myöskään heijasta tämän lajin erittäin alhaisia ​​ilmoitettuja maihintuotuja saaliita. Kampelan painon ja kunnon lasku edellyttää myös suurempaa varovaisuutta. TACin on oltava yhdistetty pakollisten valikoivien pyydysten tehokkaaseen valvontaan turskan sivusaaliiden vähentämiseksi ja poisheittokiellon täytäntöönpanoon.

Vuosittaisten kalastusrajoitusten on tuettava kestävää elpymistä

Neuvoston päätökset Itämeren kalastusmahdollisuuksista vuodelle 2027 eivät ole riittävän kunnianhimoisia kaikkien Itämeren kalakantojen elpymisen turvaamiseksi. Näitä päätöksiä tulisi tarkastella Euroopan komission ja Itämeren jäsenvaltioiden viimevuotisen yhteisen sitoumuksen valossa. Sen mukaan ICESiltä pyydetään erityistä tieteellistä neuvontaa kalakantojen elvytyskeinoista. Tällaisten elvytyspainotteisten neuvojen puuttuessa ja niitä odotellessa päätösten tulisi olla varovaisempia ja perustua tutkijoiden perinteisissä neuvoissaan esittämiin käytettävissä oleviin kantojen elvytystä painottaviin pyyntivaihtoehtoihin.

Kalakantojen hoidon on myös tuettava EU:n merten ennallistamistavoitteita ja hyvän ympäristön tilan saavuttamista Itämerellä. Kalakantojen ja ravintoverkkojen elvyttäminen on välttämätöntä sekä meren itse elpymisen että Itämeren kalastuksen ja siitä riippuvaisten rannikkoyhteisöjen pitkän aikavälin tulevaisuuden kannalta.

Linkki neuvoston päätökseen

Linkki järjestöjen suosituksiin

Yhteystiedot

Suomeksi: Tapani Veistola, toiminnanjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi

Beatrice Rindevall, Chairperson, Swedish Society for Nature Conservation, ordforande@naturskyddsforeningen.se

Cathrine Pedersen Schirmer, Senior Fisheries Policy Advisor, Coalition Clean Baltic, Cathrine@ccb.se

Justyna Zajchowska, Fisheries Lead, WWF Baltic Sea Programme, jzajchowska@wwf.pl

Dr. Katja Hockun, Senior Expert Meeresschutz, Deutsche Umwelthilfe e.V., hockun@duh.de
Konrad Stralka, Executive Director, BalticWaters, konrad.stralka@balticwaters.org

Magda Jentgena, Baltic Sea and Freshwater Programme Manager, Pasaules Dabas Fonds, mjentgena@pdf.lv

Regan McEnroe, Chairperson, Nature and Youth Sweden, ordforande@faltbiologerna.se

Thomas Johansson, Chairman, Östersjölaxälvar i Samverkan, and Secretary General, Baltic Salmon Fund, thomas@balticsalmonfund.com