Kamppailu vaelluskalojen paluusta Kemijoelle ja Iijoelle jatkuu edelleen

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on tänään antanut ratkaisunsa Kemijoen ja Iijoen vesivoimalaitosten kalatalousvelvoitteita koskevassa asiassa. Aluehallintovirasto velvoitti vuonna 2024 PVO Vesivoima Oy:n ja Kemijoki Oy:n toimenpiteisiin vaelluskalojen olosuhteiden parantamiseksi Rovaniemen alapuolisella osuudella Kemijoella, sekä Iijoen kaikkien viiden voimalaitoksen osuudella. Molemmat voimayhtiöt, sekä myös Suomen luonnonsuojeluliitto ja joukko muita tahoja valittivat päätöksistä hallinto-oikeuteen. Voimayhtiöt vastustivat uusia velvoitteita, Luonnonsuojeluliiton mielestä ne olivat tavoitteeseen nähden riittämättömiä.

Hallinto-oikeuden päätökset eivät vielä tuo tavoiteltua lopullista ratkaisua vaelluskalojen olosuhteiden parantamiseksi pohjoisen suurjoilla. Oikeus hylkäsi Luonnonsuojeluliiton ja muiden valituksen jättäneiden vaatimukset kalojen vapaata kulkua varmimmin edistävistä ohitusuomista ja niihin johdettavasta riittävästä veden virtaamasta. Sen sijaan hallinto-oikeus linjasi, että voimayhtiöiden on kahden vuoden kuluessa laadittava selvitykset ja suunnitelmat vaelluskalojen luontaisen lisääntymisen edistämiseksi.

Tämä tarkoittaa sitä, että tavoitellun kokonaisratkaisun sijaan vaelluskalojen olosuhteita parantavat keinot ratkaistaan voimalaitoskohtaisesti vasta siinä vaiheessa, kun yhtiöt omien selvitystensä pohjalta hakevat vesilupia kunkin kalatien, tai muun olosuhteita parantavan toimenpiteen toteuttamiseen. Hallinto-oikeus katsoo, että yhtiöt voivat viimesijaisesti itse esittää millaisia muita toimenpiteitä ne voivat tehdä, jos ne katsovat, etteivät lohen ja meritaimenen luontaista elinkiertoa tukevat ratkaisut ole toteutettavissa. Luonnonsuojeluliitto arvostelee myös sitä, että Iijoella taloudellisesti merkittävintä kalaa vaellussiikaa ei ole päätöksessä huomioitu lainkaan.

“On pöyristyttävää, ettei asiaan saatu vieläkään tyydyttävää ratkaisua, joka veisi Kemijoen ja Iijoen ekologisen tilan ja vaelluskalojen palauttamisen tavoitetta reippaasti eteenpäin. Kalatalousmääräysten edellyttämien toimenpiteiden esittäminen kuuluu kalatalousviranomaiselle eikä vesivoimayhtiöille”, sanoo Luonnonsuojeluliiton ympäristöoikeuden asiantuntija Hannes Koljonen.

Merkittävää on kuitenkin se, että hallinto-oikeus hylkäsi PVO-Vesivoima Oy:n ja Kemijoki Oy:n vaatimukset siitä, että vanhoja kalanistutuksiin perustuvia kalatalousvelvoitteita ei saisi muuttaa lainkaan. Oikeus totesi, että ​​vaelluskalojen luonnonkierron osittaistakin palauttamista Iijokeen ja Kemijokeen on pidettävä sellaisena yleisenä etuna, jonka vuoksi kalatalousvelvoitteen muuttaminen on tarpeen.

Lisäksi hallinto-oikeus laajensi kalankulun selvitys- ja suunnitteluvelvoitteen neljään Rovaniemen yläpuoliseen voimalaitokseen: Vanttauskoskeen, Pirttikoskeen, Seitakorvaan ja Permantokoskeen.

“Valtavan kalankasvatus- ja istutusrallin moninkertaistaminen Kemijoen ja Iijoen vesistöalueella vaihtoehtona sille, että kalojen käyttöön järjestetään toimivat kulkuväylät, ei ole kestävä ratkaisu. Määräysten kirjaukset jättävät nyt liikaa tulkinnanvaraisuutta, emmekä voi luottaa voimayhtiöiden hyvään tahtoon tulkita niitä parhain päin”, sanoo Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää.

Luonnonsuojeluliitto aikoo hakea valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, sillä liiton mielestä Kemijoen ja Iijoen voimalaitospatoja koskeva kalatalousvelvoiteratkaisu ei vastaa lain vaatimuksia. Tähän saakka kalatalousvelvoitteet ovat edellyttäneet pääasiassa vain kalojen istutuksia. Luonnonsuojeluliitto on vaatinut lohikaloille vapaata vaellusyhteyttä ohi patojen sekä riittävää veden virtausta ohitusuomiin. 

“Jos vesilaki ei kuitenkaan anna selkeää ja vahvaa selkänojaa vesien tilan parantamiseen, mitä EU:n vesipuitedirektiivi yksiselitteisesti Suomeltakin edellyttää, on tarve vesilain uudistamiselle ilmeinen. Siihen on ryhdyttävä heti seuraavalla hallituskaudella, jotta Suomen virtavesien ja vaelluskalojen tilaa voidaan kohentaa”, Koljonen sanoo.

Vaelluskalojen tavoiteltu paluu on venynyt jo vuosikymmenien mittaiseksi kamppailuksi. Nyt ratkaistujen, vesilain mukaisten kalatalousvelvoitteiden uudistaminen ja käsittely alkoi vuonna 2017 Lapin ely-keskuksen kalatalousviranomaisen hakemuksesta. Kansalaisten ja Luonnonsuojeluliiton toiminta asian puolesta alkoi jo monia vuosia sitä ennen. Kamppailu virtavesiluonnon puolesta jatkuu yhä.

Lisätietoja

Ympäristöoikeuden asiantuntija Hannes Koljonen, p. 044 493 1106 hannes.koljonen@sll.fi
Puheenjohtaja Hanna Halmeenpää, p.050 564 4122, hanna.halmeenpaa@sll.fi