Kaivoslaki on saatava kuntoon – Suomen luon­non­suo­je­lu­liit­to eroaa kestävän kaivostoiminnan verkostosta

Tiedotteet

Suomen luonnonsuojeluliiton Orivedellä kokoontunut valtuusto vaatii ympäristöasioiden parantamista kaivoslain uudistuksen loppusuoralla. Luonnonsuojeluliitto eroaa vapaaehtoisuuteen perustuvasta Kestävän kaivostoiminnan verkostosta, koska se ei ole pystynyt riittävästi edistämään kaivostoiminnan kestävyyttä.

kaivoskyltti
Kuva: Jouni Nissinen

Liittovaltuusto kokoontui Orivedellä 20.–21.11.2021, missä Dragon Miningin kultakaivos on pilannut jo kaksi lähijärveä. Korkein hallinto-oikeus on evännyt siltä ympäristöluvan, ja se on rikostutkinnassa laittoman kaatopaikan vuoksi. Siitä huolimatta Tukes myönsi Dragon Miningille malminetsintäluvan kaivoksen ympäriltä. Tämä kuvaa hyvin nykyisen kaivoksia koskevan lainsäädännön puutteellisuutta, johon on haluttu muutosta.

Vapaaehtoisuuteen perustuva Kestävän kaivostoiminnan verkosto ei ole lisännyt vastuullista kaivostoimintaa. Tämän vuoksi Luonnonsuojeluliitto eroaa verkostosta.

Kaivoslain osittaisuudistusta valmistelevan työryhmän työ on loppusuoralla. Vaikka hallitusohjelman mukaan ympäristönsuojelun tasoa piti parantaa, näin ei ole käymässä. Tämän osoittaa Suomen ympäristökeskuksen tekemä vaikutusarvio.

Luonnonsuojeluliiton mielestä kaivoslain loppusuoralla malminetsintä on kiellettävä luonnonsuojelualueilla. Myös kaivoshankkeiden hyötyjen ja haittojen vertailu pitää lisätä lakiin.

Luonnonsuojeluliitto pitää tärkeänä, että kaivoksen toimintaa ja ympäristöasioita käsittelevät luvat käsiteltäisiin yhtä aikaa. Siitä hyötyisi niin toiminnanharjoittaja, joka saisi luvat ”yhdeltä luukulta” kuin ympäristökin, sillä lupien ja lakien väliin ei jäisi ympäristölle tärkeitä asioita. Liiton mielestä ympäristö- ja kaivoslupien käsittely kannattaa myös yhdistää samaan virastoon. Samoin valvontaa on parannettava, ja tarvittaessa toiminta on keskeytettävä.

Kaivoslaki on uudistettava tällä hallituskaudella, sillä sitä on vaadittu kahdessa kansalaisaloitteessa. On tärkeää, että hallitus keskittyy suomalaisia koskettavan lain läpiviemiseen hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti. Kaivosalan riskihankkeet heikentävät merkittävästi vesistöjen tilaa ja luonnon monimuotoisuutta sekä aiheuttavat rasitteen valtion taloudelle.

Isoja muutostarpeita ovat muun muassa avolouhinnan vähentäminen ja siirtyminen tunnelikaivostoimintaan sekä vaarallisimpien kaivosmineraalien poisto hyödynnettävistä kaivostuotteista. Malminetsintä pelkällä maanomistajien luvilla on kiellettävä. Myös laajojen varausjärjestelmän epäkohdat, jätevesien käsittely aidoilla jätevedenpuhdistamoilla, vakuuksien ja haittakorvauksien puutteellisuus sekä sulkemissuunnitelman puuttuminen ympäristöluvista on käsiteltävä. Kaivosvero tulee säätää toteutuneen louhintamäärän mukaan ja veron tulee kohdistua valtiolle.

Lisätiedot

  • valtuuston puheenjohtaja Riitta Lunti, p. 050 368 9829
  • liittohallituksen puheenjohtaja Harri Hölttä, p. 040 722 9224, harri.holtta(a)sll.fi
  • ympäristöjuristi Matti Kattainen, p. 044 77 85 013 matti.kattainen(a)sll.fi
  • ympäristöpäällikkö ja va. toiminnanjohtaja Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola(a)sll.fi

Ajankohtaista