Hallitus on paljastanut korttinsa – luonnolle tarjolla leikkauksia

Suuria sanoja luontokadon torjunnasta on kirjattu hallitusohjelmaan, mutta todellisuus näyttää hallituksen budjetissa toiselta. Orpon hallitus on leikannut luonnonsuojelun rahoituksesta yli kolmanneksen verrattuna Sanna Marinin hallitukseen, eikä budjettiriihessä palautettu 10 miljoonaa euroa muuta isoa kuvaa.

“Hallitus romuttaa pohjaa ympäristön kannalta kestävältä taloudelta. Luonto- ja ilmastoimien leikkausten lisäksi hallitus syytää tukia ympäristölle haitalliseen toimintaan”, toteaa Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Paloma Hannonen.

Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Ilman riittävää rahoitusta tavoitteeseen ei päästä, vaan uhanalaistumiskehitys jatkuu. Nyt esimerkiksi Suomen lupaukset EU:n biodiversiteettistrategiaan uhkaavat jäädä tyhjiksi. 

“Luontokadon pysäyttäminen vaatii myös sitä, että hallituksen on tehtävä päätökset esimerkiksi valtion vanhojen ja luonnontilaisten metsien suojelemiseksi Metsähallituksen omistajaohjauspoliittisten päätösten yhteydessä”, Hannonen sanoo.

Ilmastolakiin on kirjattu, että Suomen on oltava hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Nyt hallitus ei ole etenemässä päästövähennyksissä ja hiilinielujen kasvattamisessa riittävän nopeasti. Uusia päästövähennyksiä tarvitaan erityisesti metsissä, maataloudessa ja liikenteessä. Tästä huolimatta Orpon hallitus lisää päästöjä liikenteessä ja peruu rahoitusta kustannustehokkailta ilmastotoimilta, kuten kosteikkoviljelyltä.

“Näiden valintojen hinta on sekä inhimillinen että taloudellinen. Ilmaston kuumeneminen on suuri riski myös suomalaisten hyvinvoinnille. Lisäksi hallitus ottaa riskin mittavista kustannuksista kansantaloudelle, mikäli EU-velvoitteisiin ei päästä”, sanoo suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Suomeen on suunnitteilla paljon uusia vihreän siirtymän investointeja. Suomen luonnonsuojeluliitto on huolissaan sekä ympäristöviranomaisten resursseista, joista on leikattu vuosien saatossa merkittävästi, että hallituksen pyrkimyksistä luoda ympäristöluvitukseen ohituskaistoja.

“Ympäristöhallinnon voimavaroja täytyy lisätä, jotta muun muassa kaivos- ja energiahankkeiden vaikutukset voidaan asianmukaisesti arvioida ja lupakäsittely hoitaa oikeudellisesti kestävällä tavalla”, sanoo toiminnanjohtaja Tapani Veistola.

 

Lisätietoja: 

Tapani Veistola, toiminnanjohtaja, +358 400 615 530, tapani.veistola(a)sll.fi

Paloma Hannonen, ympäristöpäällikkö, +358 50 532 3219, paloma.hannonen(a)sll.fi

 

Lisätietoja