Luon­non­suo­je­lu­liit­to vaatii ym­pä­ris­tö­ta­voit­tei­ta EU:n met­sä­stra­te­gi­aan

“Metsien käyttö vaikuttaa sekä ilmastoon että monimuotoisuuteen. Tämän vuoksi meidän on varmistuttava että käytäntömme ovat kestäviä. Tällä hetkellä näin ei ole varsinkaan metsäenergian osalta, eivätkä ilmastopaketin esitykset vielä riitä korjaamaan tilannetta”, sanoo Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Liisa Toopakka.

Metsien kannalta “Fit for 55” -ilmastopaketti jäi heikoksi esitykseksi. Koko EU:n hiilinieluille asetettu -310 milj. t hiilidioksidiekvivalentin tavoite on liian pieni. Luonnonsuojeluliitto pitää kuitenkin hyvänä, että nielutavoitteita asetetaan, laskentasääntöjä selvennetään sekä suojelun ja ennallistamisen raportointia laajennetaan. “Metsäenergian kestävyyskriteereihin tulee joitain tiukennuksia uusiutuvan energian direktiivissä. Esityksessä on kuitenkin paljon korjattavaa, jotta saisimme ilmastolle ja luonnolle haitallisen osan puun polttamisesta loppumaan mahdollisimman pian”, Toopakka toteaa.

Mitä metsästrategialta voidaan odottaa?

Komissio julkaisee perjantaina uuden metsästrategian. Se ei ehtinyt keskiviikon ilmastopaketin julkistukseen. Usein tällainen viime hetken myöhästyminen kertoo viime hetken heikennyksistä.

“EU:lla on ympäristöasioissa laaja toimivalta perussopimuksen artiklan 191 perusteella”, Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Tapani Veistola toteaa. “Ympäristö ja ilmasto pitää ottaa metsissä huomioon, koska niillä on suuri merkitys luontokadon ja ilmastokriisin ratkaisussa. Ajatus siitä, että metsät voisivat oman heikon EU-toimivaltansa takia välttää ympäristön vahvan toimivallan, on epälooginen ja virheellinen.”

“Metsästrategian kesäkuinen luonnos ei riitä turvaamaan metsäluontoa ja sen hiilivarastoja”, Tapani Veistola toteaa. “Lähes kaikki strategian esitykset olivat pelkkiä ohjeita tai muita pehmeitä keinoja. Laillisesti sitovia direktiivejä tai asetuksia luonnoksessa mainittiin vain muutama. Niistäkin osa on jo etenemässä muista syistä, kuten aikaisemman biodiversiteettistrategian toimeenpanon takia.”

Esimerkiksi luontotyyppien ennallistamisen lainsäädäntöaloite on jo tekeillä biodiversiteettistrategian kautta. Sama koskee luonnonmetsien suojelun ohjetta, joka koskee kuitenkin vain paria-kolmea prosenttia EU:n metsistä. Biodiversiteettistrategiassa oli myös ajatus istuttaa lisää puita Suomessakin jatkuvan metsäkadon torjumiseksi.

Metsänviljelyaineistoa koskevan asetuksen päivitys vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteisiin koskee metsätalouden tekniikkaa eikä ympäristöä (esimerkiksi siemenet ja taimet). “Strategian luonnoksessa puhuttiin myös metsien suunnittelua ja seurantaa koskevasta direktiivistä. On kiintoisaa nähdä mitä siitä tulee vai tuleeko mitään”, Veistola pohtii.

Valtaosa metsästrategian luonnoksessa olleista asioista oli ohjeita. Niitä tulisi muun muassa kestävän metsätalouden kriteereihin, luonnonmukaisempaan metsänhoitoon ja sertifiointiin, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja puurakentamisen kestävyyden määrittämiseen.

Luonnoksessa esitettiin harkittavaksi myös kestävän rahoituksen kriteereitä puunkorjuulle, tuotannolle ja tuotteille. Tämän niin sanotun ”taksonomian” mukaan ympäristölle tavallista parempaa tuotantoa voisi tukea esimerkiksi halvemmilla lainoilla.

Monet metsästrategian luonnoksessa esitetyistä toimenpiteistä liittyivät koulutuksen, tutkimuksen, seurannan ja yhteistyön kehittämiseen.

Luonnoksessa oli ajatuksia myös tukea metsätoimenpiteitä yhteisen maatalouspolitiikan kautta. Sekin on toki jo nyt mahdollista. Suomi ei ole kuitenkaan ottanut käyttöön esimerkiksi metsien ympäristötukia Natura-alueilla eikä niiden ulkopuolella.

Lisätietoja

Lisätietoja