Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Milloin Vapo päästää irti turpeesta?

Uuden omistajaohjauslinjauksen mukaan valtionyhtiöiltä odotetaan vastuunkantoa ilmastosta ja luonnon monimuotoisuudesta. Tämä on vaikea yhtälö valtionyhtiö Vapolle, jonka liikevaihto on vahvasti kiinni turpeessa. Miltä näyttäisi 1,5 asteen politiikan mukainen Vapo, kysyy Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.

Turvesuo

Sanna Marinin hallitusta on ehditty kutsua ilmastohallitukseksi, mutta näyttöjä on kertynyt toistaiseksi niukasti. Yksi hallituksen keskeisistä saavutuksista on kuitenkin alkuvuonna valmistunut valtioneuvoston omistajapoliittinen periaatepäätös. Siinä linjattiin jämäkästi, että valtionyhtiöiden on tunnistettava oman toimintansa ilmastovaikutukset, vaikutukset ympäristölle ja luonnon monimuotoisuudelle sekä asetettava verrokkiyhtiöihin nähden kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Ilmastotavoitteissa pitää huomioida sekä Pariisin ilmastosopimuksen mukainen 1,5 asteen tavoite sekä Suomen kansallinen hiilineutraalisuustavoite vuodelle 2035.

Syksyn budjettiriihen alla poliittinen keskustelu turpeen ja sen verotuen ympärillä on kiihtynyt, mutta mitä hallituksen omistajapoliittinen periaatepäätös tarkoittaa turpeelle ja siitä riippuvaiselle valtionyhtiö Vapolle?

Vapo on kiinni turpeessa

Vapon liikevaihto on 500 miljoonaa euroa, ja se työllistää noin 1000 henkilöä. Toimintaa on Suomen, Ruotsin, Viron, Hollannin, Espanjan ja Saksan lisäksi Australiassa. Suomen ulkopuolella toiminta keskittyy pääasiassa viljelyalustoihin. Yhtiö omistaa 80 000 hehtaaria maata eri puolilla Suomea. Turpeen kaivuuta tehdään tästä noin 30 000 hehtaarilla. Se on vajaa puolet aktiivisesta kaivuualasta Suomessa.

Valtio omistaa Vapo-konsernista niukan enemmistön (50,1 prosenttia). Valtio-omistuksen strategisena intressinä on varmistaa kotimaisten polttoaineiden saatavuus energiatuotantoon kaikissa olosuhteissa. Yhtiön toimintaa ohjaa hallintoneuvosto, jossa on myös kansanedustajia. He puheenjohtajanaan entinen pääministeri Juha Sipilä valvovat yhtiön hallintoa ja pääsevät ohjeistamaan yhtiön hallitusta asioissa, jotka ovat “laajakantoisia ja periaatteellisesti tärkeitä”.

Vapon vuonna 2018 valmistuneen strategian tavoitteena on vähentää riippuvuutta energiaturpeesta. Tulevaisuudessa Vapo laskee muun muassa kasvualustojen tuotannon varaan, mikä tarkoittaa turpeen kaivuun jatkamista sekä sammaleen keruuta. Tällä hetkellä energiaturve kattaa Vapo-konsernin liikevaihdosta runsaat 20 prosenttia eli 120 miljoonaa euroa. Suurin liiketoiminta-alue, noin puolet Vapon liikevaihdosta, on muun muassa ammattiviljelijöille kasvualustoja valmistava Kekkilä-BVB Oy, jolla on vientiä noin 100 maahan. Vapo Oy omistaa 70 prosenttia Kekkilä-BVB Oy:n osakkeista.

Lisäksi Vapo tuottaa puupolttoaineita sekä kehittää uusia turvetuotteita, kuten esimerkiksi suodattimissa käytettävää aktiivihiiltä, josta se povaa yhtä merkittävää liiketoimintaa kuin energiaturve on sille tällä hetkellä. Pitkällä tähtäimellä Vapolla on tavoitteena saavuttaa noin 10 prosentin markkinaosuus Euroopan aktiivihiilimarkkinoilla eli satojen miljoonien eurojen liiketoiminta.

Vapo ei selvästikään ole päästämässä irti turpeesta.

Miten Vapo edistää vastuullisuutta toiminnassaan?

Vapo julkisti vastuullisuustavoitteensa kesäkuussa 2020. Vastuullisuustyön johtoajatuksena on tehdä Vapo-konsernista nettopositiivinen yhtiö, kun otetaan huomioon  konsernin toiminnan vaikutukset ympäristöön, hyvinvointiin, yhteiskuntaan ja tietopääoman kerryttämiseen. Tämä kuulostaa hyvältä, tosin tavoitteen muotoilu sisältää ajatuksen, että ympäristölle haitallista toimintaa ei olla lopettamassa kokonaan.

Vapon hiilidioksidipäästöistä valtaosa tulee Suomen-liiketoiminnoista. Vuonna 2018 Suomessa aiheutetut päästöt olivat miljoona tonnia, mikä vastaa reilua 15 prosenttia turpeen polton päästöistä. Yli puolet toiminnan päästöistä ovat maaperäpäästöjä. Tavoitteeksi on asetettu hiilidioksidipäästöjen puolittuminen Suomessa vuoteen 2025 mennessä ilman kompensaatioita. Merkittävimmät keinot ovat tuotantopinta-alan pienentäminen ja tuotannosta poistuvien pinta-alojen metsittäminen ja muuttaminen kosteikoiksi sekä siirtyminen omissa laitoksissa uusiutuviin polttoaineisiin.

Yhtiö on siis asettanut mitattavat ja konkreettiset tavoitteet hiilidioksidipäästöille. On positiivista, ettei se halua turvautua päästökompensaatioihin niiden saavuttamisessa, vaan päästöjen on tarkoitus laskea siellä missä ne syntyvät.

Ovatko yhtiön tavoitteet linjassa ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteiden kanssa?

Vapo ei ole luopumassa turpeen poltosta kokonaan. Vapon tarkoituksena on tuottaa energiaturvetta kysynnän mukaan mahdollisesti peräti vuoteen 2039 saakka ja vielä sen jälkeen huoltovarmuuspolttoaineeksi. Tämä ei ole ilmasto- tai luontotavoitteiden mukaista.

Puolentoista asteen rajoissa pysymiseksi tarvitaan selkeä takarajaa turpeesta aiheutuville ilmastopäästöille.

Climate Analyticsin mukaan 1,5 asteen tavoite edellyttää, että hiilen poltto loppuu OECD-maissa vuoteen 2030 mennessä. Turve on saastuttavampaa kuin kivihiili. Päästöjen jatkuminen Suomen hiilineutraaliustavoitteen jälkeen vuonna 2035 ei niinikään voi olla uuden omistajaohjauslinjauksen mukaista.

Toppilan voimalaitos Oulussa
Toppilan voimalaitos Oulussa käyttää pääpolttoaineenaan turvetta. Kuva: Wikimedia Commons / CC0

Turpeen kaivuun haitalliset vaikutukset suoluontoon ovat peruuttamattomia. Turvealueiden jälkikäytöllä voidaan kuitenkin vaikuttaa luontovaikutusten laatuun ja laajuuteen. Vuonna 2019 Vapo Oy:n omistamia tuotannosta poistuneita maita metsitettiin 356 hehtaaria ja muutettiin kosteikoiksi 97 hehtaaria. Vapo on palauttanut vanhoja tuotantoalueita niiden omistajille ja myynyt maitaan esimerkiksi 4H-järjestölle, joka metsittää alueet, eli yhtiö ei ole tehnyt jälkihoitoa itse. Metsitys voi parantaa alueen hiilitasetta, mutta monimuotoisuustoimi se ei varsinaisesti ole. Kosteikkojen luominen sen sijaan auttaa erityisesti linnustoa. Yhtiön mukaan viime vuosina noin 10 prosenttia Vapon tuotannosta poistuneista soista on muutettu kosteikoiksi tai uudelleensoistettu, mikä on vaatimaton luku kun ajatellaan toiminnan laajuutta. Mitä tapahtuu lopulle 90 prosentille alueista?

Viime vuosina Vapo on myynyt valtiolle suojeluun 5000 hehtaaria eri puolilta Suomea. Esimerkiksi keväällä 2020 Vapo myi luontoarvoiltaan valtakunnallisesti merkittävän Pudasjärven Sarvisuon Helmi-ohjelman kautta suojeluun. Kuitenkin eri puolella Suomea on useita arvokkaita soita, joita Vapon toiminta uhkaa. Suoluonnon hupeneminen loppuu vain lopettamalla turpeenkaivuu.

Irlanti päästi irti turpeesta – miksi Vapo ei?

Miten Vapo pärjää, kun sen toimintaa verrataan  muiden valtioiden turveyhtiöihin? Euroopan laajimmat turvemaat ovat Suomessa, mutta hyvänä kakkosena tulee Irlanti, jossa myös poltetaan turvetta energiaksi valtionyhtiön toimesta.

Irlannissa valtionyhtiö Bord na Móna lopetti kesäkuussa 2020 turpeennoston. Yhtiön vuonna 2018 julkaistun strategian mukaan turpeen energiakäyttö lopetetaan vuoteen 2028 mennessä, mutta muutos on tapahtunut ennakoitua nopeammin. Turvetta poltetaan viimeisen kerran energiaksi vuonna 2023. Myös Irlannissa turve on kotimainen polttoaine, jossa on kiinni työpaikkoja. Valtionyhtiön leivissä on 1600 ihmistä, eikä yhtäkään työntekijää aiota irtisanoa. Nyt uudelleenkoulutetut työntekijät siirtyvät muun muassa soiden ennallistamistyöhön.

Vapon ja Bord na Mónan strategiat eroavat selvästi toisistaan. Vapo haluaa jatkaa turpeen kaivuuta, mikä tarkoittaa päästöjen, suoluonnon tuhoamisen ja mökkivesien limoittumisen jatkoa. Irlantilaisyhtiö taas aikoo lopettaa myös kasvuturpeen myynnin vuoteen 2030 mennessä. Se investoi tuuli- ja aurinkovoimaan, biokaasuun, lääkekasveihin, kalankasvatukseen, ekoturismiin ja soiden ennallistamiseen. Muutos ei ole tullut itsestään, mutta yhtiön talous on pysynyt vakaana.

Kysymys kuuluukin, miksi Vapo ei ole päästämässä irti turpeesta? Se olisi ainoa tapa, jolla valtionyhtiö voisi toimia 1,5 asteen mukaisesti. Toimintaa kannattaisi Irlannin mallin mukaan suunnata laajemmin esimerkiksi polttoon perustumattomiin, uusiutuviin energiamuotoihin, soiden ennallistamiseen ja kosteikkoviljelyyn. Vastuu yhtiön uudesta suunnasta ja työntekijöistä kuuluu paitsi yhtiölle itselleen, myös valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolle, joka on ministeri Tytti Tuppuraisen alaisuudessa. Omistajaohjausosaston tulee varmistaa, että yhtiön toiminta on uuden omistajaohjauslinjauksen mukaista.

Vapon toimintaa saataisiin lykittyä kestävämpään suuntaan myös lopettamalla turpeenpoltto lailla. Enemmistö suomalaisista kannattaa turpeen polton lopettamista, ja puolueista vain perussuomalaisten enemmistö kannattaa turpeen polton jatkamista. Luonnonsuojeluliiton alullepanema kansalaisaloite turpeen energiakäytön lopettamiseksi on kerännyt noin 15 000 kannatusilmoitusta. Muista allekirjoittaa, jotta lakialoite etenee eduskunnan käsiteltäväksi ja saamme Suomen irti turpeesta!

Hanna Aho

Kirjoittaja on Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija

Hallitus linjasi huhtikuussa 2020, että valtionyhtiöiden tulee asettaa itselleen verrokkiyhtiöihin verrattuna kunnianhimoiset tavoitteen ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden suojaamiseksi. Kansalaisjärjestöjen blogisarjassa arvioidaan valtionyhtiöiden toimia ja tavoitteita suhteessa omistajaohjauslinjaukseen ja 1,5 asteen kuumenemisrajaan. Lue sarjan muut kirjoitukset Finnairista, Fortumista, Kemijoki Oy:stä ja Nesteestä.

Lisätietoja

Ilmastoasiantuntija Hanna Aho

Jaa sosiaalisessa mediassa

Allekirjoita kansalaisaloite!

Turpeen poltosta luopuminen on helpoin ilmastoteko, jonka Suomi voi tehdä. Allekirjoita kansalaisaloite turpeen energiakäytön lopettamiseksi ja auta Suomi irti turpeesta!

Siirry allekirjoittamaan