Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Kemijoki Oy ja hänen isäntänsä 

Uusi valtion omistajapoliittinen periaatepäätös velvoittaa valtionyhtiöitä, kuten vesivoimayhtiö Kemijoki Oy:tä, huomioimaan toimintansa ympäristö- ja monimuotoisuusvaikutukset aiempaa paremmin. Mihin suuntaan valtion omistajaohjauksesta vastaavan ministeri Tytti Tuppuraisen tulisi ohjata uutta vesivoimaa suunnittelevaa vesivoimajättiä?

Kemijoki Vanttauskosken voimalaitoksen lähellä.
Kemijoki Vanttauskosken voimalaitoksen lähellä. Kuva: Samuli Lintula / Wikimedia Commons

Kemijoki-yhtiö on maamme suurin vesivoiman tuottaja. Se omistaa 20 vesivoimalaitosta, pääosin nimikkojokensa valuma-alueella. Sen toiminta-alue on peräti tuhat jokikilometriä.

Kemijoki-yhtiön padot rakennettiin pääosin tuottamaan sähköä sodanjälkeisen jälleenrakennuksen ja teollistumisen Suomelle.

Vesivoima on uusiutuvaa energiaa, mutta siitäkin voi tulla ilmastopäästöjä (esimerkiksi tekoaltaat). Kemijoki-yhtiön suurimmat kestävyyshaasteet ovat kuitenkin maamme kaksi muuta keskeistä ympäristöongelmaa: vesien ja luonnon monimuotoisuuden tila.

Virtavedet ovat maamme uhanalaisimpia vesiluontotyyppejä. Niiden ongelmana ovat usein padot, jotka estävät muun muassa vaelluskalojen kulun. Kemijoki on maamme pisin joki. Se oli ennen patoja myös Suomen suurin lohijoki. Lohen menetys oli kova isku luonnon lisäksi Lapin ihmisille ja kulttuurille.

Vesivoiman kirot

“Vesivoiman rakentaminen on murrostilassa, ei yksin Suomessa. Maailmalla vesivoimalaitoksia puretaan tai rakennetaan luonnonmukaisia kalojen ohitusuomia. Vanhanaikainen vesivoima on virtavesien kaloille, jokivarsien luonnolle ja monille elinkeinoille tuhoisaa”, kiteyttää Lapissa pitkään toiminut Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall.

Kemijoki Oy on ainoa yhtiö, joka yrittää vanhojen vesivoimaloidensa lisäksi tehdä vielä yhtä uutta suurta laitosta maahamme. Rovaniemen Sierilästä käydään parhaillaan oikeustaistelua. Tässä uudessa voimalassa ei olisi edes kalatietä.

Asiaa pahentaa, että Kemijoki-yhtiö yrittää estää vaelluskalojen kulun parantamista vanhoissa voimaloissaan. Syksyn aluksi se vastusti Lapin ELY-keskuksen lupahakemusta päivittää eräiden Kemijoen ja Raudanjoen voimaloiden kalanhoitovelvoitteet.

Yhtiö on käyttänyt kalojen suhteen paljon rahaa keinotekoisiin ratkaisuihin, kuten istutuksiin ja kalojen ylisiirtoihin. Näin se on vältellyt ohitusuomia ja luonnonmukaisia kalateitä. Tällainen toiminta ei ole kestävää.

Valtiolla olisi isännän ääni

Kemijoki-yhtiö on ns. Mankala-yhtiö. Se tuottaa sähköä sähköosakkailleen omakustannushintaan eli mahdollisimman halvalla. Niistä suurimmat ovat Fortum ja UPM.

Kemijoki Oy:n omistus on kuitenkin yksinkertainen: valtio omistaa siitä yksin yli puolet.

Valtion omistajapoliittisen periaatepäätöksen mukaan: ”Yhtiöiden on tunnistettava myös oman toimintansa ilmastovaikutukset, vaikutukset ympäristölle ja luonnon monimuotoisuudelle sekä asettava niille verrokkiyhtiöihin nähden kunnianhimoiset mitattavat tavoitteet.”

Lisäksi Marinin hallituksen tavoitteena on viimein pysäyttää luonnon monimuotoisuuden kato. Olisi loogista aloittaa vaikuttavat toimet valtionyhtiöissä.

Jos valtio haluaa todella muuttaa yhtiön toiminnan uuden omistajaohjauksen mukaiseksi, se kävisi yhdellä käskyllä: Yhtiön pitäisi vain lopettaa Sierilä-hanke ja patojensa kalanhoitovelvoitteiden parantamisen vastustaminen.

Valtio voisi ottaa hyvää mallia voisi ottaa eräiden kuntien ja niiden energiayhtiöiden aloitteellisuudesta kalan kulun ja virtavesien parantamisessa (esimerkiksi Inari, Jyväskylä ja Rautjärvi). Myös Pohjois-Karjalan sähkö oli aloitteellinen Louhikosken padon purussa ja joen vapauttamisessa.

Näin lohi voisi palata Kemijokeen ja yhtiö parantaa kestävyyttään ja mainettaan. Pallo on omistajaohjauksesta vastaavalla ministerillä Tytti Tuppuraisella ja valtioneuvoston omistajaohjausosastolla.

Tapani Veistola

Kirjoittaja toimii Luonnonsuojeluliiton väliaikaisena suojelupäällikkönä. 

Hallitus linjasi huhtikuussa 2020, että valtionyhtiöiden tulee asettaa itselleen verrokkiyhtiöihin verrattuna kunnianhimoiset tavoitteen ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden suojaamiseksi. Kansalaisjärjestöjen blogisarjassa arvioidaan valtionyhtiöiden toimia ja tavoitteita suhteessa omistajaohjauslinjaukseen ja 1,5 asteen kuumenemisrajaan. Lue sarjan aiemmat kirjoitukset Finnairista, Fortumista ja Vaposta 

Lisätietoja

Erityisasiantuntija / Suojelupäällikön sijainen (9.9.-1.10.) Tapani Veistola

Jaa sosiaalisessa mediassa

Lahjoita vesille!

Tue työtämme ainutlaatuisen vesiluontomme puolesta. Olemme ajaneet vuosikymmeniä vesiensuojelua edistäviä lakeja ja olemme useissa vesiensuojelun työryhmissä. Teemme konkreettista suojelutyötä esimerkiksi ennallistamalla virtavesiluontoa.
Kuva: Vesa-Matti Hillberg

Tee lahjoitus