Suomen luon­non­suo­je­lu­lii­ton kolme ym­pä­ris­tö­kär­keä budjettiriiheen

7.9.2020

Suomen luonnonsuojeluliiton kolme ympäristökärkeä budjettiriiheen

Suomen luonnonsuojeluliitto esittää, että budjettiriihessä tehtäisiin investointeja luonnon ja ilmaston hyväksi.

1. Tarvitsemme kestävää elvytystä

• EU:n elvytysrahoituksen yhtenä keskeisenä painopisteenä tulee olla ilmasto- ja luontotoimet ekologisen jälleenrakennuksen vauhdittamiseksi. Puolet rahoituksesta tulee käyttää ympäristö- ja ilmastotoimiin, kuten investointeihin polttoon perustumattomiin ja uusiutuviin lämmitysmuotoihin kivihiilen ja turpeen korvaajina. Uusien kansallispuistojen perustaminen ja soiden ennallistaminen toisivat työpaikkoja maakuntiin.
• Koko budjetissa on muistettava kestävän elvytyksen periaatteet. Hyvänä ohjenuorana rahoituskohteiden arvioinnissa ja kestävässä budjetoinnissa tulee hyödyntää Kestävä elvytys -työryhmän kriteeristöä.
• Rahoituskohteet eivät saa aiheuttaa haittaa ympäristölle. Kestävän elvytyspolitiikan “Do no harm”-periaatetta on kannattanut Hetemäen työryhmä, YM:n kestävä elvytys -työryhmä ja eduskunnan ympäristövaliokunta sekä EU-rahoituksen osalta EU:n komissio.

2. Luonnonsuojelun rahoitus on turvattava koko vaalikauden ajan

• Valtioneuvoston tiedepaneelin mukaan yksi pandemian opetus on, että Suomen tulee tehostaa merkittävästi toimia luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.
• Hallitusohjelmassa luonnolle luvattiin 100 miljoonaa lisää vuodessa (METSO, HELMI, vaelluskalat ym.), mutta tätä ei näy vielä hallituskauden loppuvuosien kehyksissä.
• Luonnonsuojelun rahoitustarve on huomattavasti suurempi kuin hallitusohjelmassa linjataan. Uhanalaistumista ei voida pysäyttää hallitusohjelman mukaisesti ellei rahoitusta turvata.
• Luonnonsuojelun tehostaminen tukee usein myös ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista.

3. Haitallisten tukien aika on ohi – irti turpeesta

• Lämmityspolttoaineiden verotuksen 100 miljoonan euron korotus on perusteltua kohdentaa erityisesti turpeeseen. Kaikissa Afryn skenaarioissa turpeen verotus nousi. Valtiovarainministeriön työryhmän ehdotus korottaa turpeen veroa 10 euroon/MWh on riittämätön, kun se suhteutetaan turpeen verotukeen joka on 172 miljoonaa vuonna 2020. Turpeen verotuesta tulee luopua kokonaan. Turpeen poltosta luopumiseen kehottavat myös mm. Suomen ilmastopaneeli, valtioneuvoston tiedepaneeli, Vihriälän työryhmä ja Sitra.
• Päästökauppakompensaatio on havaittu ilmastolle haitalliseksi, tehottomaksi ja pitkällä aikavälillä kasvukilpailukyvyn kannalta haitalliseksi tueksi, joka kohdistuu vain harvoille ja vääristää kilpailua. TEM:in virkamiestyöryhmä onkin todennut, ettei sitä ole syytä jatkaa. Päästökaupasta saaduilla tuloilla tulisi sen sijaan rahoittaa ilmastotoimia esimerkiksi kehittyvissä maissa.
• Energiaveronpalautukset teollisuudelle ja maataloudelle on syytä poistaa heti. Etlan ja VATT:in mukaan energiaveronpalautukset eivät ole parantaneet yritysten taloudellisia tuloksia, työllisyyttä tai energiatehokkuutta. Ne näkevät teollisuuden energiaveron vaihtoehtona sähköveron laskemisen EU-minimiin. Marinin hallitus on sitoutunut kumpaankin. Maatalouden energiaveropalautuksen poistamista tukee myös VM.

Lisätietoja

– suojeluasiantuntija Hanna Aho, hanna aho at sll.fi, puh. 040 628 9495

– erityisasiantuntija Tapani Veistola, tapani.veistola at sll.fi, puh. 0400 615 530

SUOMEN LUONNONSUOJELULITTO RY

Harri Hölttä       Päivi Lundvall

puheenjohtaja    toiminnanjohtaja

Lisätietoja