Sinivuokko

Hepatica nobilis

Suositeltavuus: Erinomainen pölyttäjäkasvi

Sinivuokko.
Titta Vikstedt/SLL

Suositeltavuus:

Erinomainen pölyttäjäkasvi

Kasvityyppi:

Monivuotinen

Luonnonkasvi:

On luonnonvarainen

Maaperä:

Hiekkainen, Kalkkipitoinen, Monenlainen, Multava

Valontarve:

Puolivarjo, Varjo

Korkeus:

10–15 cm

Kukan väri:

sininen

Kukinta-aika:

huhti–toukokuu

Sinivuokko eli lehtosinivuokko on lehtojen ja metsänpohjien varhainen kevätkukkija. Älä kerää kasvia luonnosta, sillä se on hidas leviäjä.

Sinivuokko on luonnonvarainen Etelä- ja Lounais-Suomessa. Se on Hämeen maakuntakukka. Sinivuokolla on yleensä tunnusomaiset siniset, mutta satunnaisesti myös valkoiset tai punertavat kukat. Sinivuokko kukkii keväällä lehdoissa, kun puiden lehdet odottavat vielä puhkeamista. Sinivuokko houkuttelee kimalaisia ja kukkakärpäsiä siitepölyn keruuseen. Muurahaiset puolestaan vastaavat kasvin leviämisestä, kun ne kuljettavat siemeniä toukilleen ravinnoksi. Kun toukat ovat nauttineet siemenen rasvaisen elaiosomin, muurahaiset siivoavat loppuosat siemenistä pesästä tai jättävät sijoilleen. Näin sinivuokot hiljalleen leviävät.

Sinivuokko sopii metsäpuutarhaan, puolivarjon kukkamaahan tai puiden juurelle. Se talvehtii vihreänä lehtiruusukkeena. Lumipeite tai muu suojaava kerros edistää vuokkojen talvehtimista. Kasvin koskettelu voi aiheuttaa paikallista ihoärsytystä. Sinivuokon taimia on silloin tällöin saatavana taimistoista ja puutarhamyymälöistä, siemeniä voi ostaa hyvistä kotimaisista verkkokaupoista.

Samanlaiselle kasvupaikalle voisi sopia myös