Karhunlaukka

Allium ursinum

Suositeltavuus: Erinomainen pölyttäjäkasvi

Karhunlaukkakasvustoa.
Titta Vikstedt/SLL

Suositeltavuus:

Erinomainen pölyttäjäkasvi

Kasvityyppi:

Sipulikukka

Luonnonkasvi:

On luonnonvarainen

Maaperä:

Kalkkipitoinen, Multava

Valontarve:

Aurinko, Puolivarjo

Korkeus:

15–40 cm

Kukan väri:

valkoinen

Kukinta-aika:

touko–kesäkuu

Karhunlaukan vihreä lehdistö tekee metsäpuutarhan maisemasta rehevän lehtomaisen. Valkoiset kukat tarjoavat keväällä ravintoa kimalaisille.

Kiehtova karhunlaukka on luonnonkasviksi luokiteltava muinaistulokas Ahvenanmaalla (jossa rauhoitettu) ja lounaissaaristossamme. Sen herkät valkoiset kukat puhkeavat keväällä tai alkukesästä ja houkuttelevat ravinnonhakuun muun muassa kimalaisia. Karhunlaukka kelpaa myös sipuliverkkokoin ja pikihietayökkösen toukkien ravintokasviksi. Valkosipulin tuoksuisia lehtiä voi käyttää mausteena. Jos poimit lehtiä, varmista ettet sekoita niitä samannäköisiin kielonlehtiin, jotka ovat myrkyllisiä. Karhunlaukan lehtien valkosipulin tuoksu on varma tuntomerkki.

Karhunlaukka saapui rannikollemme varhaisten merimiesten mukana. Kasvi oli suosittu merenkulkijoiden keskuudessa, sillä sen avulla ehkäistiin C-vitamiinin puutoksesta aiheutuvaa keripukkia. Rams-alkuiset paikannimet viittaavat vanhoihin karhunlaukkaesiintymiin.

Karhunlaukka leviää juurakon ja siementen avulla. Kasvi sopii luonnonläheisiin ympäristöihin, kuten lehtomaisiin metsäpuutarhoihin. Sipuleita on toistaiseksi heikosti saatavilla puutarhamyymälöistä, mutta siemeniä löytyy alan kotimaisista verkkokaupoista.

Samanlaiselle kasvupaikalle voisi sopia myös