Idänsinililja

Othocallis siberica

Suositeltavuus: Erinomainen pölyttäjäkasvi

Idänsinililjoja. — Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0

Suositeltavuus:

Erinomainen pölyttäjäkasvi, Seuraa leviämistä

Kasvityyppi:

Sipulikukka

Luonnonkasvi:

Ei luonnonvarainen

Maaperä:

Hiekkainen, Monenlainen, Multava

Valontarve:

Aurinko, Puolivarjo

Korkeus:

10–20 cm

Kukan väri:

kirkkaansininen

Kukinta-aika:

maalis–huhtikuu

Idänsinililja eli ”skilla” on tuttu, pieni sininen sipulikukka, joka houkuttelee keväisiä kimalaisia mesiaterialle. Se lisääntyy tehokkaasti, leviää nurmikolle ja jonkin verran myös ympäristöön.

Idänsinililjalla on voimakkaan siniset kukat. Se kukkii hyvin aikaisin keväällä ja on tärkeä ravintolähde varhaisille kimalaisille etenkin rakennetuissa ympäristöissä, joissa pajuja on yleensä niukasti. ”Skillat” ovat tavallinen näky keväisissä puistoissa ja puutarhoissa, ja laji on huomattavasti yleisemmin viljelty kuin kirjokevättähti (Scilla forbesii). Idänsinililja leviää satunnaisesti myös puoliavoimiin kaupunkimetsiin. Kasvi on lievästi myrkyllinen. Sipuleita on hyvin saatavilla syksyisin.

Ruotsissa idänsinililjan vieraslajipotentiaalia pidetään korkeana ja sillä on jo todettuja ekologisia haittoja, joiden uskotaan tulevaisuudessa lisääntyvän kasvin levitessä monimuotoisiin avoimiin ja puoliavoimiin elinympäristöihin. Idänsinililjaa ei Suomessakaan kannattane istuttaa lehtojen, hakamaiden tai lehdesniittyjen läheisyyteen. Jos haluat suosia luonnonvaraisia kasveja puutarhassa, voit valita esimerkiksi samoihin aikoihin kukkivan pystykiurunkannuksen.

Kasvioppaaseen