Hapankirsikka

Prunus cerasus

Suositeltavuus: Hyvä pölyttäjäkasvi

Hapankirsikan kukkiva oksa. — Jouko Rikkinen, CC-BY-NC-4.0

Suositeltavuus:

Hyvä pölyttäjäkasvi, Seuraa leviämistä

Kasvityyppi:

Marja/hedelmä, Pensas, Puu

Luonnonkasvi:

Ei luonnonvarainen

Maaperä:

Hiekkainen, Kalkkipitoinen

Valontarve:

Aurinko

Korkeus:

2–6 m

Kukan väri:

valkoinen

Kukinta-aika:

toukokuu

Kirsikkapuut ovat tuttu näky pihoissa ja puutarhoissa ainakin Etelä-Suomessa. Ne kukkivat toukokuussa ja tarjoavat ravintoa kimalaisille.

Menestymisvyöhykkeet I–III (riippuu lajikkeesta). Hapankirsikan lukuisat valkoiset kukat houkuttelevat muun muassa kimalaisia. Kirsikat ovat tuomikehtokoin toukkien ravintokasveja. Omajuuriset, esimerkiksi mikrolisäyksellä kasvatetut hapankirsikat pensastuvat ja leviävät rajusti juurivesojen avulla. Vuosien mittaan ne valtaavat hoitamattoman pihan täysin. Morellit eli tummanpunaiset, punamehuiset lajikkeet auttavat amarellien eli kirkkaanpunaisten, vaaleamehuisten kirsikoiden pölytyksessä, joten harkitse useamman erityyppisen kirsikkalajikkeen istuttamista. Murskatut kirsikansiemenet ovat lievästi myrkyllisiä. Taimia on hyvin saatavilla taimistoista ja puutarhamyymälöistä.

Talvenaremman (I–II) imeläkirsikan (P. avium) taimet ovat yleensä hillittykasvuiseen perusrunkoon vartettuja, säilyvät yksirunkoisina eivätkä riehaannu tekemään juurivesoja.

Hapankirsikoiden leviämistä luontoon on vaikea estää, koska ne leviävät juurivesojen lisäksi lintujen kuljettamista siemenistä. Pilvikirsikka (P. pensylvanica) on vieraslaji, jota ei Suomessa ole säädetty haitalliseksi. Ruotsissa veikselinkirsikka (P. mahaleb), tuohituomi (P. maackii) ja virginiantuomi (P. virginiana) ovat pilvikirsikan lisäksi tarkasti seurattavien vieraslajien listalla.

Jos haluat suosia kotimaisia luonnonkasveja eikä hedelmäsato ole tavoitteena, metsätuomi tai kotipihlaja ovat hyviä vaihtoehtoja kirsikoille ja ulkomaisille tuomilajeille.

Kasvioppaaseen