Sijainti: Pääsivu / Mitä me teemme / Metsät / Metsätavoitteemme

Metsätavoitteemme

Metsätavoitteemme

 

Tausta


Suomen luonnonsuojeluliiton tavoite on sama, johon Suomi kokonaisuudessaan on sitoutunut niin kansallisesti
1 kuin kansainvälisestikin2: pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Meille ei riitä se, että lajit kiikkuvat sukupuuton tai uhanalaisuuden kynnyksellä. Kaikilla lajeilla ja elinympäristöillä on oltava turvattu tulevaisuus. Tämä tarkoittaa elinympäristöjen kykyä kohdata muutos (resilienssi) ja lajien kykyä sopeutua muutoksiin (adaptiivisuus).

Suomen uhanalaisista lajeista noin 36 prosenttia elää ensisijaisesti metsissä³. Tämän lisäksi on paljon sellaisia uhanalaisia lajeja, jotka tarvitsevat metsiä jossakin vaiheessa elämäänsä. Metsissä elää karkeasti arvioiden noin puolet Suomen tunnetusta lajistosta.

Merkittävin yksittäinen syy metsälajien uhanalaisuuteen on metsätalous ja sen aiheuttamat muutokset metsäluonnolle3. Luonnontilaisen kaltaiset metsäelinympäristöt ovat pienentyneet ja niitä on harvassa paikassa enää laajoina kokonaisuuksina4. Metsissä on huomattavasti vähemmän vanhoja puita, lahoavia puita ja eri ikäisiä puita, ja puulajisto on yksipuolistunut3. Elinympäristöjen pirstoutuminen vaarantaa lajien selviytymisen ja leviämisen niille sopiviin ympäristöihin5. Metsäisistä luontotyypeistä noin 70 prosenttia on uhanalaisia6 ja vanhojen metsien määrä on pienentynyt yli 40 prosentilla viimeisen viidentoista vuoden aikana7.

Luonnon monimuotoisuus, eli lajiston kirjo, pitää myös ihmisen terveenä. On ymmärretty, että kehomme sisäinen mikrobimonimuotoisuus on riippuvaista kehomme ulkopuolisen lajiston monimuotoisuudesta8. Metsä tarjoaa meille puhdasta ilmaa, jota hengittää ja vettä, jota juoda. Metsässä liikkuminen tekee mitatusti ihmisistä terveempiä ja paremminvoivia9. Voimme kerätä metsistä myös marjoja ja sieniä, aivan ilmaiseksi. Monimuotoiset metsät ovat myös metsätalouden etu. Ne ovat vastustuskykyisempiä globaalin muutoksen mukanaan tuomiin haasteisiin, kuten muuttuvaan ilmastoon ja metsätuhoihin10. Metsien puusto ja maaperä ovat erittäin tärkeitä hiilinieluja ja ennen kaikkea hiilivarastoja11. Monimuotoisten metsien hiilivarastot ovat siten korvaamattomia myös ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Metsätalous on kestävää vasta, kun lajien ja metsien tilanne on hyvä. Jo perustuslaki velvoittaa, että julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.12

Maapallolle on miljoonien ja miljoonien vuosien kuluessa muodostunut rikas lajisto. Kaikkien lajien tulevaisuus on tiukasti kietoutunut yhteen. Metsä on lajien koti. Metsä on paikka, jossa ihminen lepää ja virkistyy. Metsä on puhdasta ilmaa ja vettä.

1. Metsien suojelu on elämänsuojelua
2. Avohakkuista kohti monimuotoisia metsiä
3. Lainsäädäntö luo perustan kestävälle metsätaloudelle
4. Metsätalous on avainasemassa kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan
5. Monimuotoinen metsä on retkeilyä ja terveyttä


Metsien suojelu on elämän suojelua


  1. Suojelualueverkosto on metsiensuojelun ydin. Metsiä suojellaan vähintään 17 prosenttia kaikilla kasvillisuusvyöhykkeillä ekologisesti edustavan ja hyvin kytkeytyneen suojelualueverkoston avulla.  Kaikki yli 140-vuotiaat metsät säästetään hakkuilta. Turvataan laajat yhtenäiset metsäalueet ja ekologiset yhteydet muun muassa kaavoituksella.

  2. Talousmetsissä metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt kartoitetaan ja lain noudattamisen valvontaa parannetaan. Natura 2000 -ohjelman alueet inventoidaan, sillä alueiden huono tuntemus lisää niiden häviämisen riskiä metsätaloustoimissa.

  3. Metsiensuojelua kehitetään METSO-ohjelman pohjalta. Ohjelmaa laajennetaan koskemaan koko Suomea ja sille varataan riittävä rahoitus. METSO-ohjelman kriteereitä kehitetään siten, että laajojen kokonaisuuksien muodostuminen mahdollistuu nykyistä paremmin.

  4. Metsäelinympäristöjen tilaa parannetaan ennallistamalla vähintään 15 prosenttia heikentyneistä elinympäristöistä.

  5. Luonnonsuojelualueiden perustamista, elinympäristöjen kartoittamista ja ennallistamista rahoitetaan paitsi valtion budjetista myös perustamalla aiheuttaja maksaa -periaatteen mukainen luonnonsuojelumaksu, joka maksetaan metsähakkuiden yhteydessä.

Avohakkuista kohti monimuotoisia metsiä


  1. Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on avohakkuiden määrän merkittävä ja nopea vähentäminen. Avohakkuun ja sitä seuraavan maaperän muokkauksen erityisasema metsätalouden tuissa puretaan ja metsälainsäädäntö uudistetaan kannustamaan avohakkuuttomia metsänkäyttömenetelmiä.

  2. Metsätalouden tuet uudistetaan siten, että tuet ohjataan metsien ympäristöpalveluihin ja avainbiotooppien suojeluun. Tuissa otetaan huomioon myös esimerkiksi ilmastonmuutos metsää uudistettaessa sekä haavan ja lahopuun lisäämisen tarve.

  3. Metsähallitus hoitaa yhteisiä metsiämme vastuullisesti jatkuvan kasvatuksen menetelmillä ja Metsähallituksen tuloutustavoitetta lasketaan merkittävästi.

  4. Puuenergian käytön haittavaikutukset metsille minimoidaan. Järeiden runkopuiden, lahopuiden ja kantojen korjaaminen hakkuilta energiaksi lopetetaan.

  5. Metsätalouden vaurioittaman suo- ja pienvesiluonnon luonnontilan palauttamiseksi on laadittava erillinen ennallistamis- ja toimintaohjelma.

Lainsäädäntö luo perustan kestävälle metsätaloudelle

 

  1. Metsälaki uudistetaan ottamaan paremmin huomioon metsälajien ja -elinympäristöjen tilanne sekä hiili- ja ilmastovaikutukset. Metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen määritteleminen pienialaiseksi poistetaan. Merkittävistä avohakkuista tehdään luvanvaraisia ja pitkällä aikavälillä tavoite on avohakkuista luopuminen. Metsälakiin lisätään kirjaus kansalaisten osallistumisoikeudesta ja muutoksenhakuoikeudesta.

  2. Laki metsätuhojen torjunnasta uudistetaan ottamaan huomioon talousmetsien heikko lahopuutilanne. Lain ristiriita monimuotoisuustavoitteiden kanssa korjataan. Lahopuuta tulee olla vähintään 20 kuutiota hehtaarilla.

  3. Luonnonsuojelulain sisältämä tulkinnanvarainen poikkeusmahdollisuus häiritä lintuja niiden pesimäaikana poistetaan metsätalouden osalta huhtikuun ja heinäkuun väliseltä ajalta.

  4. Metsähallituslaissa määritellään Metsähallituksen luonnonvarasuunnitelmien tärkein tehtävä, joka on päättää yhteisten metsien käytöstä. Luonnonvarasuunnitelmien tavoitteeksi kirjataan muun muassa konkreettisten maankäyttöpäätösten tekeminen. Metsähallituslakiin lisätään edellisessä uudistuksessa pois pudotetut pykälät koskien saamelaiskulttuurin heikennyskieltoa ja säännöksiä saamelaisten kotiseutualueella tapahtuvasta valtion maa- ja vesialueiden hoitoa ja käyttöä koskevasta suunnittelusta.

  5. Metsäkeskusten viranomaistehtävät siirretään valtion ympäristöviranomaisille ja tehtäviin varataan riittävät resurssit.

Metsätalous on avainasemassa kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan

 

  1. Metsien maaperän hiilivarastojen vahvistamiseksi laaditaan toimenpideohjelma. Yli puolet Suomen metsien hiilestä on sitoutunut maaperään. Avohakkuiden ja turvemaiden ojituksen seurauksena maaperän hiiltä vapautuu suuret määrät ilmakehään.
    a) Heikkotuottoisten ojitettujen soiden vesitalous tulee järjestelmällisesti ennallistaa. Suomen ennallistamistavoite on 15 % heikentyneistä elinympäristöistä13, mikä ojitettujen soiden osalta tarkoittaisi vähintään 750 000 suohehtaaria. Heikkotuottoisia ojitettuja soita on ari arvioiden mukaan puolesta miljoonasta miljoonaan hehtaariin14.

    b) Ilmastonäkökulmasta rehevillä turvemailla pitää siirtyä metsien jatkuvaan kasvatukseen ja luopua maanmuokkauksesta.
  2. Ilmastolain mukaisissa suunnitelmissa metsien hiilinielujen- ja varastojen on sidottava tasaisesti kasvava määrä hiiltä jo lähivuosina. Metsien hiilinieluille ja -varastoille on asetettava tavoite, joka tukee ilmastonmuutoksen hillintää Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteisiin pääsemiseksi. Suomen hakkuutavoitetta tulee pienentää.
  3. Metsäpinta-alan pieneneminen vaikeuttaa kamppailua ilmastonmuutosta vastaan. Maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä kaavoituksessa on varmistettava, että rakentamista ei ohjata kevyin perustein metsäalueille.

Monimuotoinen metsä on retkeilyä ja terveyttä

 
1. Valtion retkeilyalueet siirretään pois tuloutustavoitteen alta Metsähallituksen Julkisten hallintotehtävien taseeseen.

2. Kuntien ja seurakuntien metsien hoidossa päätavoitteeksi asetetaan monimuotoisuuden säilyttäminen ja virkistysmahdollisuuksien parantaminen.

 

3. Luonnon hyvinvointivaikutukset otetaan osaksi kuntien terveydenedistämistoimia.

4. Puu on uusiutuva luonnonvara, mutta se ei tarkoita, että sitä voi käyttää miten paljon ja mihin asioihin vain. Ei ole ekologisesti kestävää, että yksi kertakäyttömateriaali korvataan toisella. Resurssitehokkuus ja kulutuksen vähentäminen ovat oleellinen osa kestävää metsien käyttöä.

5. Luontomatkailun mahdollisuudet työllistäjänä ja elinkeinona tunnustetaan. Luontomatkailulle tärkeitä alueita ei pilata voimaperäisellä metsienkäytöllä.


Viitteet

1. Convention on Biological Diversity: https://www.cbd.int/sp/targets/
2. Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia 2012-
2020: http://www.ym.fi/fi-FI/Luonto/Luonnon_monimuotoisuus/Strategia_ja_toimintaohjelma
3. Rassi P. ym. Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2010: http://www.ym.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Julkaisut/Erillisjulkaisut/Suomen_lajien_uhanalaisuus__Punainen_kir(4709)
4. Katso esim. Metsien suojelualueverkon rakenne ja kehittämistarpeet - ekologinen lähestymistapa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/174346/SY_16.pdf?sequence=1
5. Katso esim. Haddad N.M. ym. 2015 Habitat fragmentation and its lasting impact on Earth’s ecosystems: https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4643828/
ja Wedeles C. & Darren J.H. Sleep 2008 Fragmentation in the boreal forest
and possible effects on terrestrial wildlife: http://www.ncasi.org/Downloads/Download.ashx?id=10202
6. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2008: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/Luontotyyppien_uhanalaisuus/Luontotyyppien_uhanalaisuus_2008
7. Tutkijoiden julkinen kirje 24.3.2017: http://bios.fi/julkilausuma/julkilausuma240317.pdf
ja Valtakunnan metsien inventointi, vanhojen metsien osuus http://www.metla.fi/ohjelma/vmi/vmi-mvarat-vanhat.htm
8. Katso esim. Keesing, F. ym. Nature 468, 647-652 (2010) Impacts of biodiversity on the emergence and transmission of infectious diseases https://www.nature.com/articles/nature09575
ja Hanski I. ym. PNAS 2012 May, 109 (21) 8334-8339. Environmental biodiversity, human microbiota, and allergy are interrelated: https://doi.org/10.1073/pnas.1205624109
9. Katso esim. Hauru K. ym. 2012 Closure of view to the urban matrix has positive effects on perceived restorativeness in urban forests in Helsinki, Finland: https://doi.org/10.1016/j.landurbplan.2012.07.002
ja Jäppinen J-P ym. 2014 Luonto lähelle ja terveydeksi. Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys. Argumenta-hankkeen (2013–2014) tulokset ja toimenpidesuositukset
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/153461
ja Mielenterveystalo: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/tietoa_luonnon_hyvinvointivaikutuksista/Pages/luonnon_vaikutus_hyvinvointiin.aspx#fyysisetoireet
10. Katso esim. Thompson I. ym. 2009 Forest Resilience, Biodiversity, and Climate Change. A synthesis of the biodiversity/resilience/stability relationship in forest ecosystems: http://69.90.183.227/doc/publications/cbd-ts-43-en.pdf
11. Katso esim. Ilmastopaneelin raportti 1/2017 http://www.ilmastopaneeli.fi/uploads/selvitykset_lausunnot/Ilmastopaneeli_mets%C3%A4v%C3%A4itt%C3%A4m%C3%A4t_final_%202017.pdf
12. Suomen perustuslaki, pykälä 20: Vastuu ympäristöstä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

13.Convention of Biological Diversity target 15 https://www.cbd.int/sp/targets/rationale/target-15/
14. Laiho R. ym. Heikkotuottoiset ojitetut suometsät – missä ja paljonko niitä on?http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff16/ff162071.pdf