Saimaannorppien suojelussa on päästy eteenpäin, mutta jos ilmaston kuumeneminen etenee yli Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden, lumettomat talvet luovat norpille uuden uhkan. Luonnonsuojelu ja ilmastokriisin hillitseminen kulkevat käsi kädessä. Suojeluasiantuntijamme Anna Ikonen on lähtenyt Skotlannin Glasgowiin YK:n ilmastokokoukseen, COP26:een, ja tämän päivittyvän blogin kautta me muut suomalaiset saamme seurata neuvottelujen etenemistä ja ensikertalaisen kokoustunnelmia.

Toiveet ilmastokriisin selättämisestä ovat usein suurimmillaan ennen kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden alkua. Nyt on jälleen se aika vuodesta. Sunnuntaina maailman valtiot kokoontuvat kahdeksi viikoksi Skotlannin Glasgow’hun neuvottelemaan ilmaston kuumenemisen torjunnasta, päästövähennyksistä, markkinamekanismeista ja oikeudenmukaisuudesta. 

Sekä Suomi että EU ovat sitoutuneet pysäyttämään luontokadon ja torjumaan ilmastokriisin. 

EU:n maatalous- ja kalastusneuvosto kokoontuu Luxemburgissa maanantaina ja tiistaina. Jäsenmaiden ministerit päättävät muun muassa Itämeren ensi vuoden kalastuskiintiöistä. "Luonnonsuojelun kannalta kiintoisimmat lajit ovat lohi ja turska", kertoo EU:n kalapolitiikkaan vaikuttava va toiminnanjohtaja, ympäristöpäällikkö Tapani Veistola.

Ihmismielessä on psykologisia esteitä sille, ettei muutosta ekologisesti kestävään yhteiskuntaan ole vielä saatu aikaiseksi. Ilmastokriisin hillitseminen ja maailman muuttaminen vaatii sitä, että ihmiset voimaantuvat uskomaan omaan valtaansa, kirjoittaa Kia Aarnio.

Tällä viikolla jokainen meistä voi olla ratkaisemassa ilmastokriisiä. Se onnistuu kahdella tavalla: lähettämällä mielipide ilmastolaista ja tekemällä hallituksen budjettiriihestä ilmastoriihen.

Luonnonsuojeluliiton kehityspäällikkö Virpi Sahi osallistui elokuun alussa Sieriniemen siunaus -soututapahtumaan Kemijoella. Soutamalla vapaassa virrassa vastustettiin Kemijoki Oy:n Sierilän vesivoimalaitoshanketta, joka uhkaa hukuttaa Kemijoen viimeiset vapaat kosket ja uhanalaista luontoa patoaltaaseen.

Purotalkkaritoimintaa on järjestetty Vantaalla jo viitenä kesänä. Talkkarien työ painottuu mm. virtavesien kunnostukseen, vaelluskalojen kutualueiden kunnostamiseen, vaellusesteiden poistoon ja haitallisten vieraslajien torjuntaan. Aikoinaan kaikkialle ulottuneella virtavesien muokkaamisella on ollut vaikutuksensa myös Vantaan virtavesiin.

Koillis-Helsingissä virtaavan Longinojan muodonmuutos sameasta hylkyojasta solisevaksi taimenpuroksi on rohkaiseva todiste siitä, että tulevaisuus ei vain tapahdu, se tehdään.

Luonto-Liiton Savo-Karjalan piirin ja Suomen luonnonsuojeluliiton järjestämä vajaan viikon kestävä norppaleiri 8–12-vuotiaille lapsille pystytettiin saimaannorpan kotivesillä jo kahdeksatta kertaa. Luonnonsuojeluliiton edustajat Kaarina Tiainen, Hanne Kosonen ja Marjaana Kovanen vierailivat leirillä kertomassa saimaannorpasta.

Suomen luonnonsuojeluliitto on osana Viekas LIFE -hanketta järjestänyt kesästä 2019 lähtien jo satoja vieraslajitalkoita. Useimmiten talkooporukka koostuu aikuisista paikallisaktiivista – mutta miten sujuu jättipalsamin torjunta päiväkodin kuninkaallisten, eskareiden kanssa? Kokemuksesta kertoo Etelä-Savon aluekoordinaattori Kerttu Hakala.

Kuluva vuosi on ollut ilmaston ääri-ilmiöiden aikaa. Ilmasto puhuu ja sitä kuunnellaan. Ilmastokriisiin on myös tartuttu. Luonnonsuojeluliiton va. toiminnanjohtaja Tapani Veistola näkee toivoa EU:n ilmastopaketissa ja puhuu luonnonmukaisten ratkaisujen, kuten soiden ennallistamisen, puolesta.

Melontareitti vaativalla historiallisella reitillä vastavirtaan koettelee kuntoa ja kärsivällisyyttä – mutta palkitsee vaihtelevuudellaan ja maisemillaan. Luonnonsuojeluliiton hankekoordinaattori Tuuli Hakulinen osallistui keväällä Hiitolanjoelle suunnitteilla olevan historiapohjaisen reitistön koemelontaan.

EU:ssa valmistellaan metsästrategiaa, jonka tarkoituksena on sovittaa aiempaa paremmin yhteen muun muassa taloudelliset- ja ympäristönäkökulmat. Valmistelussa ollut paperi on vuotanut julkisuuteen. Luonnoksessa muun muassa suojeltaisiin lisää vanhoja metsiä ja määriteltäisiin, mitä on “luonnonläheinen” metsätalous.

Peukalonpaksuinen juhannuskoivu ja ranteen paksuinen joulukuusi edustavat suomalaisen metsäluonnon tyypillisimpiä puuyksilöitä. Luonnonsuojeluliiton entinen puheenjohtaja Heikki Simola tutki valtakunnan metsien inventoinnin tuloksia ja järkyttyi. Puolet Suomessa kasvavista puista on enintään peukalon paksuisia.