Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

EU:n met­sä­pää­tök­set voisivat tuoda Suomelle paljon hyvää

Sekä Suomi että EU ovat sitoutuneet pysäyttämään luontokadon ja torjumaan ilmastokriisin.

Kuva: Tero Laakso CC BY 2.0

Tänä syksynä EU:ssa tapahtuu paljon molempien tavoitteiden osalta.

Kiristyneiden ilmastotavoitteiden toteuttamisesta säädetään Fit for 55 -ilmastopaketissa. Luonnon monimuotoisuuden turvaavia toimenpiteitä edistetään EU:n biodiversiteetti- ja metsästrategiassa. EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä eli “taksonomia” puolestaan pyrkii ottamaan molemmat huomioon ja tuottamaan sijoittajille tietoa eri sijoituskohteiden kestävyydestä.

Tavoite ihmistoiminnan sovittamisesta planeetan rajoihin on yhteinen. Siksi Suomen joskus hyvin kielteinen suhtautuminen EU:n yhteisiin pelisääntöihin metsiä koskien kummastuttaa.

Miten se olisi meiltä pois, että EU:ssa tehdään säännöksiä, joiden tavoitteena ja tarkoituksena on hillitä ilmasto- ja monimuotoisuuskriisejä parantamalla Euroopan metsien tilaa? Kun Suomi vastustaa EU:n yhteisiä toimia siksi, että hoitaisimme asiat mieluummin itse hieman eri tavoin, se johtaa pahimmillaan siihen, että estämme koko Euroopan metsäluonnon tilaa parantavia toimia.

Suomen keskeinen argumentti on ollut, että EU:n toimivalta ei koske metsiä, vaan niistä täytyy saada päättää kotimaassa. EU:lla on kuitenkin vahva toimivalta ympäristö- ja ilmastoasioihin. Ne koskevat myös metsiä.

Suomi perustelee kansallista metsäpolitiikkaansa myös kutsumalla itseään metsäosaamisen huippumaaksi. Tästä ei kuitenkaan kerro hyvää se, että enemmistö metsäluontotyypeistä on uhanalaisia sekä polttoon päätyy ilmaston ja luonnon kannalta haitallisia jakeita. Jos me emme ole saaneet tilannetta kuntoon omin neuvoin, kuinka voimme luottaa, että näin tapahtuisi muissakaan EU-maissa?

Ilmaston ja metsien kannalta keskeisiä kysymyksiä käsitellään myös maankäyttösektorin ilmastotoimista säätävässä LULUCF-asetuksessa sekä uusiutuvan energian direktiivissä. Sillä, paljonko metsiä hakataan ja paljonko puuta poltetaan, on suora vaikutus ilmastoon ja monimuotoisuuteen. Suomessa, jossa on paljon metsää ja suhteellisen iso osa koko maan päästöistä on peräisin metsä- ja maatalouskäyttöön kuivatuilta turvemailta, maankäyttösektorin hiilinielujen ja hiilivarastojen kasvattaminen on päästövähennysten ohella keskeinen ilmastotoimi.

Ongelmat ovat tiedossa. Niitä ei ratkaista jatkamalla samaan tapaan kuin on tehty tähänkin asti. Luonnon hiilinieluja on kasvatettava ja hiilivarastot turvattava, metsänhoitomenetelmiä on kehitettävä ja energiantuotantoon on haettava uusia ratkaisuja. Näitä tulee edistää paitsi kotimaassa, myös EU:ssa.

Lue, mitä Luonnonsuojeluliitto on sanonut uusiutuvan energian direktiivistä, LULUCF-asetuksesta, metsästrategiasta tai taksonomiasta aiemmin lausunnoissaan ja muissa kannanotoissaan.

Liisa Toopakka

Kirjoittaja on suojeluasiantuntija.

Lisätietoja

Suojeluasiantuntija Liisa Toopakka

  • +358405042989
  • liisa.toopakka(a)sll.fi

Jaa sosiaalisessa mediassa