Helsingin yliopiston maisteriopiskelija Aino Peltola kartoitti ja tutki pro gradu-työssään haitallinen vieraskasvilaji kurtturuusun esiintymistä ja elinvoimaisuutta Espoon rannoilla ja saaristossa.

Kuntavaalit ovat myös vesivaalit. Kunta voi ottaa vedet huomioon esimerkiksi kaavoissa, suunnitelmissa, luvissa ja erilaisissa hankkeissa. Voit vaikuttaa äänestämällä ja tekemällä aloitteita valituille, kirjoittaa suojelupäällikkö ja väliaikainen toiminnanjohtaja Tapani Veistola.

Kuntien valta kaivostoiminnan suhteen tulee lisääntymään, kirjoittaa ympäristöjuristi Matti Kattainen.

Kohta valittavat kuntapäättäjät ovat avainasemassa ilmastokriisin ratkaisussa, kirjoittaa suojeluasiantuntija Liisa Toopakka. Jos ilmastokriisi halutaan ratkaista, meidän on toimittava nyt.

Suomen suurinta luokkaretkeä vietettiin aurinkoisena toukokuun päivänä. Livestriimattavalle norpparisteilylle Savonlinnan Pihlajavedeltä osallistui livenä yksi koululaisluokka ja verkon välityksellä arviolta noin 2 000 henkilöä. Luokkaretkellä saatiin vastauksia lasten visaisiin norppakysymyksiin ja pohdittiin, näyttäytyikö norppa, kertoo Kaarina Tiainen.

Millaisia luonto- ja ympäristötavoitteita puolueet ajavat kuntavaalien alla? Suojeluasiantuntijamme Paloma Hannonen käy läpi puolueiden kuntavaaliohjelmia.

Kesäkuun kuntavaalien yksi olennaisimmista kysymyksistä on luonnon monimuotoisuus. Paloma Hannonen ja Reija Mikkola kirjoittavat, miten kunnat, vaalit ja metsät liittyvät toisiinsa.

Turpeesta on liikkeellä useita väittämiä, jotka eivät pidä paikkaansa. Tässä käsittelemme niistä kymmenen yleisintä.

Oikeudenmukaisen siirtymän nimissä on perusteltua, että ne ihmiset ja alueet, joihin ilmastotoimet vaikuttavat eniten saavat tukea siirtymään pois vanhasta ja kohti uusia, kestävämpiä elinkeinoja. Siirtymää tuettaessa on kuitenkin tärkeää varmistaa, että siirtymä myös todella tapahtuu.

Merkkejä norppien pesinnästä etsittiin Etelä-Karjalassa tänä keväänä vaihtelevassa säässä ja linnunlaulun säestämänä, kertoo Luonnonsuojeluliiton saimaannorppa-asiantuntija Kaarina Tiainen.

Luonnonsuojeluliiton tiedottaja Oona Lohilahti aloitti koronapandemian myötä lintuharrastuksen. Se muutti hänen kokemuksensa ympäröivästä maailmasta – hyvällä tavalla.

Nyt on juuri oikea aika hyödyntää EU:n kautta tulevia elvytys- ja jälleenrakentamisrahoja sekä käydä läpi se, ovatko hallituksen toimet riittäviä ilmaston ja monimuotoisuuden näkökulmasta, kirjoittaa suojeluasiantuntija Paloma Hannonen.

Selkeä yhteinen aikataulu, investointituki polttoon perustumattomiin energiaratkaisuihin, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston hyödyntäminen ja metsäbiomassan verotus johtaisivat hallitumpaan lopputulokseen kuin nykytila, jossa turpeen tulevaisuuden ennakointi on ollut vaikeaa. 

Maa- ja metsätalousministeriön asettamassa Saimaannorppa ja kalastus -työryhmässä pääosassa oli kalastus, ei norpan suojelu. Se näkyy myös työryhmän esityksessä, jonka pohjalta laaditaan pian asetus norpan suojaksi tehtävistä kalastusrajoituksista seuraaviksi viideksi vuodeksi. Onko oikein, että annamme erittäin uhanalaisen eläimen laillisesti kuolla kalastuksen sivusaaliina, kysyy Luonnonsuojeluliiton saimaannorppa-asiantuntija Kaarina Tiainen.

Turvemaat ovat tärkeitä ja säilyttämisen arvoisia ekosysteemejä, ja turpeen polttaminen energiana on jopa saastuttavampaa kuin hiilen polttaminen. Irlannin turvealueiden suojeluneuvoston toimitusjohtaja Nuala Madigan kertoo, miten soiden käyttö on muuttunut ja muuttuu Irlannissa.