Purotalkkarit kunnostavat ja vapauttavat virtavesiä Vantaalla

Ihmisasutuksen ja vilkkaan liikenteen läheisyydessä sijaitsevat virtavedet ovat alttiita monenlaiselle kuormitukselle. Asutusalueilla suurin ongelma on purotalkkarien mukaan roskaantuminen. Roskia päätyy Vantaan puroihin sekä tahallisesti heitettynä että ajattelemattoman toiminnan tuloksena.

”Puron varsia on voitu ajansaatossa käyttää laittomina kaatopaikkoina. Lisäksi ohikulkijat saattavat ihan ajattelemattomuuttaan heittää roskia purojen lähistölle, josta ne lopulta päätyvät puroihin”, kertovat Vantaan purotalkkarit Jenni Sireeni ja Venla Virtanen. Vantaan puroista löytyy joka vuosi paljon sellaista, mikä ei puroluontoon luontaisesti kuulu. ”Iso kaasugrilli, kaupan rullakko ja kuntopyörä eivät vahingossa puroihin päädy”, mainitsevat purotalkkarit.

Talkkarien tarinaa kuunnellessa on selvää, että heidän työlleen on tarvetta. Purotalkkarit ennallistavat ja pitävät huolta Vantaan puroista laajalla otteella. ”Puroissa on valtava potentiaali. Työtä on riittänyt jokaiselle kesäkaudelle paljon ja on selvää, että kaksi työntekijää ei ehdi joka paikkaa käymään läpi”, kertoo purotalkkari Jenni. Työ painottuukin noin kymmeneen keskeiseen puroon.

Purotalkkarit korostavat yhteistyön merkitystä ja virtavesi- ja luontoharrastajien aktiivista otetta. Esimerkiksi  alueen asukkaat raportoivat talkkareille tekemistään löydöistä ja havainnoista. Osa myös kerää oma-alotteisesti roskia puronvarsilta ja jättää ne purotalkkarien noukittavaksi. ”Jos on halu auttaa Vantaan puroja voimaan paremmin on jokaisen mahdollista kerätä roskia tai kitkeä jättipalsamia ja ilmoittaa siitä meille esimerkiksi sosiaalisen median kautta. Yksi varteenotettava keino on myös osallistua kaikille avoimiin purotalkoisiin, joita järjestämme joka kesä”, muistuttavat purotalkkarit.

Purotalkkarien työ on samalla eräänlaista luonto- ja virtavesivalistusta. Työ herättää  kiinnostusta ohikulkijoiden joukossa ja kaupunkilaisten asenteita voi muuttaa niin aktiivisella tiedottamisella kuin kentällä ahertaessakin. ”Monet ohikulkijat ovat kummastelleet mitä puuhaamme kahluuvarusteissa puron pohjalla. Hämmästys vain kasvaa entisestään kun kerromme, että pienessä mitättömän näköisessä ojassa tai purossa voi esiintyä monimuotoista vesielämää”, valaisee purotalkkari Jenni Sireeni.

Lista Vantaan puroista kesällä tavatuista lajeista on pitkä. On nähty rapuja, kivennuoliaisia, taimenia, särki- ja piikkikaloja, vesimyyriä sekä lukuisia eri hyönteislajeja kuten vesiperhosia ja sukeltajia, purokatkaa ja monipuolista vesikasvillisuutta. ”Ei tarvitse olla paljoakaan vettä, että löytyy monia eri lajeja”, mainitsevat talkkarit. Lajiseurannan  lisäksi purotalkkarit myös valvovat ja raportoivat kaikki vesiluontoa uhkaavat tekijät eteenpäin ympäristökeskukselle.

Vantaan virtavesissä esiintyy lisäksi vaellusesteitä, joita talkkarit työssään purkavat. ”Puroihin päätynyt jäte aiheuttaa kasaantuessaan helposti esteitä. Esimerkiksi suuret puroon kuulumattomat objektit, kuten rakennus- ja muovijäte, yhdistettynä puuaineeseen voi aiheuttaa läpipääsemättömiä patoja ja estää veden virtausta”, valistavat purotalkkarit. Suuret tukokset häiritsevät kalojen vaellusta ja vesieliöiden liikkumista. Rytöpadoissa esiintyvä puuaines palautetaan pääsääntöisesti takaisin puroon. Puuaineksella on tärkeä merkitys virtavesissä, tarjoten kiinnittymispaikkoja vesieliöille sekä piilopaikkoja ja ravintoa kaloille. ”Puuainesta voidaan myös hyödyntää esimerkiksi eroosioherkkien rantapenkkojen tukemiseen”, kertovat purotalkkarit

Vantaalla tehdään työtä vaelluskalojen kuten erittäin uhanalaisen meritaimenen eteen. Kesällä 2021 kalojen kulkua helpotetaan Rekolanojalla kun Korson Ankkalampeen nousevaa kalatietä uudistetaan kynnystämällä reitti kaloille soveltuvammaksi. Tulevaisuuden padonpurkukohde voi mahdollisesti olla Vantaan ja Helsingin rajalla sijaitseva Keravanjoen Kirkonkylänkosken pato, joka aiheuttaa nykyisellään haasteita vaelluskalojen nousulle.

Purotalkkarin työssä saa olla välittömässä kosketuksissa luontoon ja tehdä monipuolisesti eri tehtäviä. Parasta työssä on talkkarien mukaan oman käden jäljen näkeminen sekä työstä saatu positiivinen palaute niin kaupunkilaisilta kuin luonnolta itseltään. ”Paras palaute on kun havaitsemme taimenenpoikasia juuri kunnostetulla tai rakennetulla kutusoraikolla. Lisäksi mieleen muistuu, kun näimme sorsaemon poikasineen kulkemassa maata pitkin pahasti tukkeutuneen puron rantapenkereellä Rekolanojalla. Avasimme vaellusesteenä toimineen jätetukoksen, jonka jälkeen emo poikasineen pääsi ensimmäistä kertaa uimaan vapaassa purovirrassa. Se oli hieno hetki”, summaavat purotalkkarit.

Purotalkkarien työtä voi seurata Facebookissa Vantaan Purotalkkarit -sivuilla. Samoilta sivuilta löytyy tietoa kaikille avoimista purotalkoista.

 

Tomi Räsänen
Luonnonsuojeluliiton virtavesitiedottaja sekä Vantaan purotalkkari vuodelta 2018 

Vapauta virrat -kampanjasta lisää tästä