Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Nyt on ilmaston superviikko

Tällä viikolla jokainen meistä voi olla ratkaisemassa ilmastokriisiä. Se onnistuu kahdella tavalla: lähettämällä mielipide ilmastolaista ja tekemällä hallituksen budjettiriihestä ilmastoriihen.

Ilmastomarssi 6.4.2019 Helsinki. Kuva: Raisa Kyllikki Ranta

Maanantaina jokainen kansalainen voi lausua vielä ilmastolakiin. Ilmastolailla voidaan säätää esimerkiksi päästövähennysten tavoitteista, jotka valtion on otettava huomioon päätöksissään. Lakiin pantuna ne ovat velvoittavampia kuin pelkät strategiat ja ohjelmat.

Ilmastolaki syntyi kansanliikkeestä. Ratkaiseva merkitys Polttava kysymys -kampanjalla vuosina 2008–2015. Mukana oli 34 järjestöä, Luonnonsuojeluliitto tietysti mukana.

Kampanja oli laaja ja näkyvä. Monet jäsenemme olivat mukana mielenosoituksissa, joiden aiheena oli muun muassa ihmistulva ja lumiukkojen pelastaminen.

Kampanjan aikana suomalaiset lähettivät päättäjille muun muassa yli 40 000 ilmastolakia vaativaa postikorttia. Taloustutkimuksen tutkimuksessa vuonna 2014 neljä viidestä suomalaisesta yli puoluerajojen ilmoitti kannattavansa ilmastolakia.

Ilmastolaille saatiin niin hyvä myötätuuli, että se saatiin vuoden 2011 hallitusohjelmaan. Se meni eduskunnassa läpi keväällä 2015 murskaavalla äänten enemmistöllä.

Ilmastolakia päivitetään nyt

Myös ilmastolakiin nyt tehtävän uudistuksen taustalla oli laajan järjestörintaman Korvaamaton-kansanliike. Ilmastomarsseilla ja muilla keinoilla tehtiin yhdessä vuoden 2019 vaaleista ilmastovaalit. Hallitusohjelmaan saatiin kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja ilmastolain päivitys.

Uuden lakiluonnoksen tavoite on tehdä Suomesta hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, kun esimerkiksi EU:n ja Tanskan tavoite on 2050. Lisäksi laki esittää päästövähennystavoitteen vuodelle 2030: se olisi 60 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna (Tanskassa 70 %). Suomella olisi tavoitteet myös vuodelle 2040 (80 prosenttia) ja 2050 (vähintään 90 prosenttia, mutta pyrkimyksenä 95 prosenttia).

Luonnonsuojeluliitto esitti lausunnossaan nopeampia tavoitteita: 65 prosenttia vuonna 2030 ja 110–130 prosenttia vuonna 2050. Vertailun vuoksi todettakoon, että EU:n ilmastolaissa on asetettu 55 prosentin päästövähennystavoite vuodelle 2030 vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteen ohella.

Asiasta saa lausua kuka tahansa ympäristöministeriölle vielä maanantain aikana. Lausunnon tai lyhyenkin parin virkkeen kommentin ilmastotavoiteiden tarpeesta voi jättää joko lausuntopalvelu.fi -sivulle tai lyhyellä meilillä ympäristöministeriön kirjaamoon kirjaamo@ym.fi.

Budjettiriihi on ilmastoriihi

Ilmastolain lisäksi toinen viikon ajankohtainen ilmastoasia on hallituksen budjettiriihi. Siitä tulee ilmastoriihi, jossa pitää saada aikaan 11 miljoonan tonnin päästövähennyksiä hallitusohjelman toteuttamiseksi. Olemme vauhdittaneet asiaa kirjelmillä, tiedotuksella ja tapaamalla ministerejä ja erityisavustajia. Budjettiriihen aamuna tervehdimme neuvottelijoita tekemällä ihmisketjun Säätytalon ympäri tiistaina 7.9. klo 8–9.

Mitä tästä opimme?

Ilmastolakien läpi saaminen meillä ja muualla osoittaa, että kansalaisaktiivisuus kannattaa: maailma muuttuu, kun sitä muutetaan. Kannattaa lausua ilmastolaista tänään ja muistuttaa päättäjiä asiasta somessa tunnisteella #ilmastoriihi.

Blogi perustuu Tapani Veistolan alustukseen Kuopion Luontokinossa 5.9.2021 ennen elokuvaa ”70/30”. Se kertoi kansanliikkeestä, joka ajoi läpi Tanskan uuden ilmastolain.

Lisätietoja

Ympäristöpäällikkö, va. toiminnanjohtaja Tapani Veistola

Jaa sosiaalisessa mediassa