Ym­pä­ris­tö­va­lio­kun­nal­le Itämeren kalakantojen kiintiöistä vuodelle 2023

Lausunnot

Kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) tieteelliset neuvot ovat hyvä pohja Itämeren ensi vuoden kalastuskiintiöille. Näin lausuimme eduskunnan ympäristövaliokunnalle.

E 72/2022 vp
Toiminnanjohtaja Tapani Veistola
Suomen luonnonsuojeluliitto ry
YmV 9.6.2022

Valtioneuvoston selvitys: ICESin tieteelliset neuvot Itämeren kalakantojen TAC:sta vuodelle 2023

ICESin tieteelliset neuvot ovat hyvä pohja vuoden 2023 Itämeren kalastuskiintiöille. Suomen kalakantojen kestävyyttä korostava kannan luonnos on oikeansuuntainen, mutta sitä voi vielä terästää seuraavilla huomioilla.

Pohjalahden ja pääaltaan lohi

On hyvä, että Itämeren pääaltaan avomerellä tapahtuva sekakantakalastus on lopetettu. Pohjanlahdella kaupallisen kalastuksen määrä on syytä pitää nykytasolla eli noin 50 000 lohessa. Jos muut maat vaihtavat kiintiönsä Suomen ja Ruotsin kanssa, kiintiöitä ei tule käyttää kalastukseen, ettei kalastuskuolleisuus kasvaisi. Lisäksi on tarpeen kalastuksen aikasäätelyllä varmistaa isojen emokalojen pääsy kutujokiin. Itämeren lohen hoitosuunnitelmaa tulee kiirehtiä heikkojen kantojen riittäväksi huomioon ottamiseksi sääntelyssä.

Suomenlahden lohi

On oikein pitää pyynti viime vuoden tasolla. Kalastus tulee kohdistaa istutettuihin lohiin. Lisäksi on tarpeen rauhoittaa kutujokien suualalueita kalastukselta.

Silakkakannat

Pohjanlahden silakka on vähentynyt ja sen kalastuksen rajoittaminen on paikallaan. Pääaltaan ja Suomenlahden silakan osalta on tarpeen käyttää vaihteluvälin alarajaa. Läntinen silakka tulee yhä rauhoittaa.

Turska

Kumpaankaan turskakantaan ei tule kohdistaa kaupallista eikä vapaa-ajan kalastusta. Sen sivusaaliskiintiökin on hyvin suuri (600 tonnia). Sivusaaliin määrä tulee minimoida muun muassa pyydyskehityksellä.

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja Tapani Veistola

Ajankohtaista