Suomen Luonto -lehti: Vuoden turhake on vesiskootteri

Vesiskootterien määrä on kasvanut merkittävästi lyhyessä ajassa. Kun kesällä 2019 rekisteröityjä vesijettejä oli 6350, kesällä 2025 niitä oli jo kaksinkertainen määrä, 13 350 (Lähde: Traficom).

Vesiskootterien haittoja syntyy erityisesti niin sanotussa rälläyksessä ja rantojen lähellä ajamisessa. Rälläyksellä tarkoitetaan huvitarkoituksessa tapahtuvaa kiihdyttelyä, temppuilua ja paikalla pyörimistä.

Lintuja häiritsee etenkin vesiskootterien aiheuttama melu ja kova vauhti. Vesilinnut voivat tottua säännölliseen häiriöön, kuten vesiväylän liikenteeseen tai verkolla käyvään kalastajaan. Rantojen lähellä pyöriviin vesijetteihin ne eivät kuitenkaan totu.

”Vesiskootteri saattaa ajaa lintupoikueeseen, jolloin poikasia voi kuolla ja osa voi joutua erilleen emosta. Tällöin ne ovat helppoa saalista esimerkiksi isoille lokeille ja variksille. Hautovan emon pelottaminen pois pesältä altistaa munat ja poikaset pedoille. Vesilinnut voivat myös jättää pesinnän kesken, jos ne kokevat paikan liian vaaralliseksi vesiskootterien aiheuttaman melun ja rälläyksen takia”, sanoo päätoimittaja Heikki Vasamies.

Lintujen pesintäaika ulottuu huhtikuun alusta heinäkuun loppupuolelle, joskus elokuullekin saakka. Useiden vesilintujen, kuten sotkien, haapanan ja silkkiuikun määrät ovat vähentyneet viime vuosina. Olisikin tärkeää, että mahdollisimman moni vesilintu onnistuisi pesinnässään. Vesiskootterit voivat paikallisesti aiheuttaa vesilinnuille merkittävää haittaa.

”Vesijettien yleistyessä niiden aiheuttamiin ongelmiin tulisi puuttua tiukemmalla sääntelyllä. Ajokieltoja pitäisi olla paljon nykyistä enemmän lintujen pesimälahdilla ja pesimäluotojen ympäristössä, ja tarvittaisiin myös lisää nopeusrajoituksia kapeikkoihin ja muille häiriöherkille vesialueille”, painottaa Vasamies.

Vesiliikennelain mukaan vesikulkuneuvoa ei saa vuokrata henkilölle, jolla ei ole siihen edellytettyä ikää, kykyä ja taitoa. Ruotsissa vesijettien ajoon vaaditaan ajokortti – sen käyttöönottoa kannattaisi harkita meilläkin. Käyttöikärajan nosto viidestätoista nykyään jo vuokrauksessa yleisesti käytettyyn 18 vuoteen vähentäisi rälläystä ja turhaa ajoa.

Suomen Luonnon toimitus valitsee Vuoden turhakkeen lukijoiden ehdotuksista. Tänä vuonna toimitus sai lähes tuhat ehdotusta turhakkeeksi. Vesiskootteria on ehdotettu turhakkeeksi joka kerta vuodesta 2000 asti, eli ensimmäisestä turhakevalinnasta alkaen. Suomen Luonto -lehden kustantaja on Suomen luonnonsuojeluliitto.

Artikkeli Vuoden turhakkeesta ilmestyy verkossa 10. joulukuuta: www.suomenluonto.fi/turhake2025

Aiemmin valitut vuoden turhakkeet: 2024 nurmikko, 2023 maakuntalentojen tuet, 2022 terassilämmitin, 2021 liika lihankulutus, 2020 kertakäyttögrilli, 2019 korjauskelvoton elektroniikka, 2018 pikamuoti, 2017 fleecekangas, 2016 muovikassi, 2015 muovinen kananmunakotelo, 2014 hyönteisansa, 2013 hajustettu roskapussi, 2012 automaattinen saippua-annostelija, 2011 huuhtohylsy, 2010 turkis, 2009 ilotulite, 2008 pantiton pullo, 2007 mönkijä, 2006 tuplapuhelinluettelot, 2005 kaupunkimaasturi, 2004 juotava jogurtti -minipakkaukset, 2003 hampurilaisaterian kylkiäinen, 2002 ulkomainen pullovesi, 2001 vaipankätkijä, 2000 lehtipuhallin.

Lisätietoja:

Hannu Toivonen, toimittaja, p. 045 7885 2939
Heikki Vasamies, päätoimittaja, p. 040 632 9550

Lisätietoja vesiskootterien vaikutuksista lintuihin:

Kim Jaatinen, erikoistutkija, Suomen ympäristökeskus (Syke) p. 029 525 1370

Anna joululahja luonnolle

Ilahduta jouluna aineettomalla lahjalla, joka tekee hyvää myös luonnolle. Lahjoitusten avulla voimme jatkaa vaikuttavaa ja pitkäjänteistä suojelutyötämme suomalaisen luonnon puolustamiseksi.

Tee joululahjoitus