Valtio tuhlaa satoja miljoonia euroja kestämättömiin kaivoshankkeisiin – haitoista viimeisen vastuun kantavat suomalaiset veronmaksajat

Soklin fosfaattikaivoshanketta on yritetty käynnistää eri omistajien toimesta vuosikymmenien ajan siinä onnistumatta. Siitä huolimatta valtio rahoittaa hanketta 65 miljoonalla eurolla. Edellinen omistaja Yara sai hankkeelle ympäristöluvan vuonna 2018, mutta korkein hallinto-oikeus tyrmäsi sen vuonna 2022, koska kaivoksen ympäristöriskit olivat liian suuret. Tällöin yksi valittajista oli Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri.

“On täysin kestämätöntä, että talouden tiukassa tilanteessa Suomen valtio tuhlaa jo aiemmat päätökset huomioiden satoja miljoonia euroja merkittäviä luontohaittoja aiheuttaviin kaivoshankkeisiin. Tämä on vastuutonta ja ihmisten oikeustajun vastaista. Näin romutetaan kestävän puhtaan siirtymän toteuttamisen reunaehdot”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää.

Kaivoshanke Soklissa tarkoittaisi maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen Soklin ahojen luontotyypin tuhoa sekä uhkaa erinomaisessa tilassa olevalle Nuorttijoelle ja sen luonnonvaraisen järvitaimenkannan säilymiselle. Soklin kaivospiiri sijaitsee Värriön luonnonpuiston ja Urho Kekkosen kansallispuiston välissä. Lisäksi aiheutuisi vakavaa haittaa poroelinkeinolle, poronhoitolain mukaan erityisesti porotalouteen tarkoitetulla alueella. Kaivos pilaisi 60 neliökilometriä tärkeitä porojen laidun-, vasomis- ja laidunkiertoalueita.

Sokli vain jäävuoren huippu kaivosten tukimiljoonissa

Vain pari kuukautta sitten valtion rahahana kaivoksille oli edellisen kerran isosti auki. Tällöin kohteena oli AA Sakatti Mining Oy:n suunnittelema kaivoshanke Sodankylän Viinkiaavalle. Viiankiaapa on lain nojalla suojeltu sekä soidensuojelu- että Natura-suojeluohjelmissa ja kaivoshankkeen on todettu merkittävästi vaarantavan uhanalaisen lajiston ja koko suoluonnon säilymisen. Työ- ja elinkeinoministeriön alainen Business Finland myönsi Sakatin hankkeelle joulukuussa 150 miljoonan euron verohyvityksen. Aiemmin valtio on rahoittanut esimerkiksi Talvivaara-Terrafamen kaivosta jo yli 500 miljoonalla eurolla ja siivonnut konkurssiin menneen Hituran kaivoksen jälkiä lähes 30 miljoonalla eurolla.

Mittakaavaa kaivosten tukimiljoonille antaa koko syksyn kestänyt vääntö kaivosveron korotuksesta. Eduskunta perustellusti päätti joulun alla kaivosveron hyvin kohtuullisesta korotuksesta 30 miljoonasta 100 miljoonaan euroon vuodessa. Kaivosteollisuus maalaili uhkakuvia toisensa perään ja kritisoi korotusta kohtuuttoman suureksi.

“On selvää, että kaivosten verotuotto on edelleen liian alhainen haittoihin nähden. Pelkästään kaksi viimeisintä päätöstä Soklin ja Sakatin kaivoshankkeiden tukemiseksi rasittavat valtion kassaa yhtä paljon kuin tuore kaivosveron korotus ehtii tuottaa kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä”, Halmeenpää jatkaa.

Luonnonsuojeluliitto esittääkin kaivosten veropohjan laajennusta ottamalla käyttöön kaivosten jätevero. Kaivokset tuottavat yli 76 % kaikesta jätteestä Suomessa ja yli 90 % vaarallisesta jätteestä. Kaivannaisjätteet ovat suurin jäteveron ulkopuolinen jäteluokka. Asia käy ilmi keväällä 2025 julkaistusta Suomen ympäristökeskuksen selvityksestä.

Lisätietoja:
Hanna Halmeenpää, puheenjohtaja, p. 050 5644122, hanna.halmeenpaa@sll.fi
Antti Heikkinen, ympäristöpäällikkö, p. 044 9010461, antti.heikkinen@sll.fi