Suomen taloutta voidaan sopeuttaa miljardeilla karsimalla ympäristölle haitallisia tukia ja kehittämällä ympäristöverotusta

Uutiset

–

Talouden tasapainoa sekä ympäristötavoitteita tulisi edistää rinnakkain eteenpäin katsovilla uudistuksilla. Suomen luonnonsuojeluliitto esittää listan keinoja, joista hyötyisivät sekä talous että luonto.
Maisema Kolilla.
Kuva: Adobe Stock

Suomi on sitoutunut pysättämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä ja olemaan hiilineutraali 2035 mennessä. Orpon hallituksella sekä tulevalla hallituksella on kiire, sillä molemmat määräajat lähestyvät kovaa vauhtia.

Tiukassa taloustilanteessa on hyödynnettävä keinoja, jotka samanaikaisesti tasapainottavat taloutta sekä vähentävät ylikulutusta ja ympäristöhaittoja.

Tällä hetkellä Suomessa on käytössä monia ympäristölle haitallisia tukia, jotka muun muassa ylläpitävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Haitalliset tuet rasittavat taloutta nykyhetkessä ja kasvattavat myös ilmasto- ja luontotoimien kustannuksia tulevaisuudessa.

“Talouden tasapainottaminen ja ympäristötavoitteiden saavuttaminen eivät ole vastakkaisia tavoitteita. Luonnonsuojeluliiton ehdotuksilla voidaan suitsia luonnonvarojen ylikulutusta, vahvistaa kiertotalouden kehittymistä ja kohdistaa ympäristöhaittojen kustannukset niiden aiheuttajille”, sanoo ilmastoasiantuntija Nelli Immonen. 

Luonnonsuojeluliitto esittää muun muassa puunpolton, turpeen ja dieselin verotukien tarkastelua. Lisäksi esimerkiksi maatalouden tukia tulisi kohdentaa nykyistä tehokkaammin ja ympäristöä huomioiden.

Leikkausten lisäksi taloutta tulisi tasapainottaa uusilla ympäristöveroilla, jotka toisivat merkittäviä lisätuloja valtion kassaan. Luonnonsuojeluliitto esittää muun muassa kaivosjäteveron, jättenpolton veron ja maankäytön muutosmaksun käyttöönottoa.

Ympäristölle haitalliset tuet

Ympäristölle haitallisten tukien karsiminen voisi tuoda muun muassa seuraavia lisätuloja valtiolle.

Puunpolton verotuki: 440 miljoonaa euroa

Teollisen mittakaavan puunpoltto on verovapaata. Tämä heikentää metsien hiilinieluja ja kannustaa kestävää tasoa korkeampaan hakkuutasoon. 

Dieselpolttoaineen alempi verokanta: noin 600 miljoonaa euroa

Tämä ylläpitää fossiilisten polttoaineiden kysyntää ja hidastaa raskaiden ajoneuvojen sähköistymistä ja siirtymistä muihin käyttövoimiin.

Työkoneiden kevyen polttoöljyn alennettu verokanta: 400 miljoonaa euroa

Työkoneissa käytettävän kevyen polttoöljyn verokanta on huomattavasti matalampi kuin tieliikenteen dieselin. Tämä vähentää kannusteita siirtyä sähkökäyttöisiin työkoneisiin ja muihin käyttövoimiin, kuten biokaasuun.

Ympäristöverotuksen tuomat lisätulot

Ympäristöä kuormittavan toiminnan verotus voisi tuoda muun muassa seuraavia lisätuloja valtiolle.

Jätteenpolton vero: 50 miljoonaa euroa
Jätteenpolttolaitoksissa poltettava jäte on rajattu verotuksen ulkopuolelle, vaikka poltettava jäte aiheuttaa ilmastopäästöjä eikä se ole kiertotalousperiaatteiden mukaista.

Kaivosjätevero: 75 miljoonaa euroa
Kaivokset tuottavat Suomessa yli kolme neljäsosaa syntyvästä jätteestä, kuten sivukiveä ja rikastushiekkaa, mutta kaivosjätteet on rajattu nykyisin jäteverotuksen ulkopuolelle. Kaivosjätevero ohjaisi louhimaan säästeliäämmin ja lisäisi kiertotaloutta.

Maankäytön muutosmaksu: 30 miljoonaa euroa
Veroluontoinen maksu, kun luontoa muokataan pysyvästi esimerkiksi rakennus- tai maatalouskäyttöön. Maankäytön muutosmaksua valmistelleen työryhmän loppuraportti.

Ajankohtaista