Suomen julkisten hankintojen kansallinen strategia
–
Julkisten hankintojen strategian luonnos on oikeansuuntainen. Kommentoimme ekologista kestävyyttä esittäen siihen vielä vähän lisää konkretiaa.
12.8.2020
Asia: VN/10478/2019 ja VM089:00/2019
Suomen julkisten hankintojen kansallinen strategia
Yleiset kansalliseen hankintastrategiaan liittyvät kysymykset
1. Onko kansallinen hankintastrategia tarpeellinen?
On
2a. Valitkaa tärkein tahtotila organisaationne näkökulmasta.
Ekologinen kestävyys
Jos haluatte, voitte esittää perustelut, miksi valitsitte ko. tahtotilan?
Me olemme luonnon etujärjestö.
2b. Valitkaa toiseksi tärkein tahtotila organisaationne näkökulmasta.
Tiedolla johtaminen, vaikuttavuus
Jos haluatte, voitte esittää perustelut, miksi valitsitte ko. tahtotilan?
Tieto vaikutuksista on kaiken lähtökohta, vaihtoehtojen valinta, seuranta ja korjaavat toimet liittyvät siihen.
2c. Valitkaa kolmanneksi tärkein tahtotila organisaationne näkökulmasta
Strateginen johtaminen
Jos haluatte, voitte esittää perustelut, miksi valitsitte ko. tahtotilan?
Johtaminen ratkaisee mitä todella tapahtuu.
3. Onko organisaationne valmis sitoutumaan kansallisen julkisten hankintojen strategian tavoitteiden edistämiseen?
Kyllä, kaikkiin tavoitteisiin
4. Onko luonnos kansallisesta hankintastrategiasta toteuttamiskelpoinen?
Pääosin kyllä
5. Minkä tahtotilan tavoitteiden toteutuminen vaatisi eniten panostusta organisaatiossanne?
Innovaatiot
Perustelut miksi
Innovatiivisuutta voi aina parantaa vaikka sitä olisi aina kannattanut ja tehnytkin.
Lausuntonne Ekologinen kestävyys –tahtotilasta, yleiset huomiot
Tavoitteet ovat kannatettavia, vertaa myös EU:n vihreän elvytyksen ”Do not harm” -periaate ja tuoreet kotimaisen kestävän elvytyksen kriteerit.
Tuotteen sijasta asian voi hankkia myös palveluna.
Korjattavuus ja kestävyys sekä kierrätettävyys tulee ottaa huomioon.
1. Suomen julkiset hankinnat tukevat Suomen hiilineutraalisuustavoitetta 2035 ja kiertotalouden toteuttamista
Energiassa tulee suosia kestävää uusituvaa energiaa (Ekoenergia-merkki). Julkiset hankinnat pitää rajata täyssähkö- ja biokaasuautoihin.
2. Suomen julkiset hankinnat tukevat luonnon monimuotoisuuden säilymistä
Tärkeää on luoda kriteerit (maamme luonto tunnetaan hyvin, joten se ei ole iso työ), vaikutusten arviointi, seuranta (kirjanpito) ja korjaavat toimet (kompensaatio, ellei muu auta). Julkiset hankinnat voivat aiheuttaa myös suurta ekologista jalanjälkeä muissa maissa, ja tätä pitäisi enemmän selvittää.
3. Suomen julkiset elintarvike- ja ruokapalveluhankinnat edistävät kestävää ruokahuoltoa ja hankinnoissa käytetään kestävästi ja vastuullisesti tuotettuja elintarvikkeita
Kasvisruoan osuutta julkisissa hankinnoissa on kasvatettava puoleen aterioista 2023 mennessä ja ruokahävikki pitää puolittaa vuoteen 2025 mennessä. Kotimaista kalaa, luomua ja ekomerkittyjä tuotteita pitää tukea.
Kommenttinne Ekologinen kestävyys –tahtotilan toimenpide-ehdotuksista. Minkälaisella tekemisellä saavuttaisimme parhaiten esitetyt tavoitteet?
Esitykset ovat vielä lähinnä selvityksiä ja oppaita. Toisaalta tietoa on jo paljon – neuvontapalveluiden käyttöä pitäisi uskaltaa lisätä (esimerkiksi Ekokompassi).
Joissakin asioissa voidaan päästä pitkälle jo olemassa olevilla luotettavilla kestävyysmerkinnöillä (esim. luomu, FSC, MSC, Ekoenergia).
Muita toimenpiteitä on esitetty jo edellisessä vastauksessamme.
Mitä muuta haluatte vielä lausua?
Julkisten hankintojen viherryttäminen on Luonnonsuojeluliiton mielestä yksi suurimmista mahdollisuuksista parantaa ympäristön tilaa nykyisiä voimavaroja uudelleen suuntamalla.
SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY
Toimeksi saaneena
Tapani Veistola
erityisasiantuntija
Lisätietoja
Toiminnanjohtaja Tapani Veistola
- +358 400 615 530
- tapani.veistola(a)sll.fi