Näkökulma: Olimme oikeassa – suojellun Natura-metsän hakkaaminen olisi ollut laitonta Metsähallitukselta

2. helmikuuta 2023 Luonnonsuojeluliitossa huokaistiin helpotuksesta eikä onnen kyyneliltäkään voitu välttyä. Sanna Marinin hallitus ilmoitti tuolloin isosta suojelupaketista, johon sisältyi Oulujärven saarten Kuoston ja Kaarresalon metsiä. Nimiä piti tavata useaan otteeseen: ihanko oikeasti taistelu Kuoston ja Kaarresalon metsistä on vihdoin ohi?

Näihin kahteen saareen tiivistyy paljon Luonnonsuojeluliiton ydintyötä ja turhautumista Suomen metsäpolitiikkaan. Natura-ohjelmaan kuuluvien saarten metsiä on nimittäin jouduttu puolustamaan Metsähallituksen, eli valtion, hakkuilta vuodesta 2017 alkaen. 

On selvää, että millekään taholle, ei varsinkaan valtiolle, pitäisi tulla mieleen, hakata tällaisia saarikohteita. Kyseessä ei ole peruspuupelto. Kuoston ja Kaarresalon metsät ovat vanhoja, boreaalisia luonnonmetsiä. Natura-ohjelman lisäksi saaret kuuluvat rantojensuojeluohjelmaan ja ovat virallisia valtion retkeilyalueita. 

Miten kiista saarista alkoi?

Oulujärven retkeilyalue perustettiin vuonna 1993 valtioneuvoston päätöksellä. Se oli vastaus vaatimuksiin, joiden mukaan järvelle pitäisi perustaa kansallispuisto.

Vuonna 2017 Metsähallitus kuitenkin päätti, että saarilla pitäisi hakata metsää, vaikka Natura 2000 -ohjelmaan kuulumisen pitäisi yksiselitteisesti kieltää alueen boreaalisten luonnonmetsien hakkaaminen. Myös retkeilyalueen perustamispäätöksessä säädetään: ”Metsien käsittely ja muut toimenpiteet on toteutettava alueen erityispiirteet säilyttäen pienialaisina ja maisemaan sopeuttaen. Toiminnan tavoitteena on sekä ulkoiluympäristön parantaminen että monimuotoisuuden säilyttäminen.”

Tästä alkoi monivuotinen kiista, jossa luonnonsuojelijat valittivat hakkuista ely-keskukselle, hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO). Lopulta vuonna 2020 KHO kielsi hakkuut ja vaati Metsähallitusta tekemään hakkuukohteista Natura-arvioinnit. Tarvittiin siis selvitys siitä, miten hakkuut vaikuttaisivat niihin luontoarvoihin, joiden takia metsät on liitetty Natura-ohjelmaan. 

Vuonna 2020 Metsähallitus toimitti uudet metsänkäyttöilmoitukset ja suunnitteli hakkuita, mutta nämäkin hakkuut pysäytettiin. Metsähallitus toimitti Natura-arvioinnit, joiden perusteella ely-keskus otti hakkuisiin kielteisen kannan. Asia ratkesi osittain, kun Marinin hallitus ehti suojella saarten metsiä vuonna 2023. 

Luonnonsuojelijat olivat oikeassa

Lopullisen ja iloisen päätöksen Oulujärven saarten puolustaminen sai 15. elokuuta 2025, kun Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus totesi päätöksessään luonnonsuojelijoiden huolen aiheelliseksi. 

Viranomainen päätti, ettei Metsähallituksen toteuttama Natura-arviointi ollut riittävä, eikä sen perusteella voitu todeta, että hakkuut eivät olisi heikentäneet alueilla niitä luontoarvoja, jotka olivat Natura-suojelun perusteena. 

Hakkuut olisivat siis olleet laittomat. 

Vaikka päätös ei enää vaikuta Kuostoon ja Kaarresaloon, jotka on jo suojeltu, se antaa Luonnonsuojeluliitolle lisää selkänojaa puolustaa muita hakkuu-uhan alla olevia Natura-kohteita. 

On myös aiheellista pohtia, olisiko Marinin hallitus suojellut saaria, jos luonnonsuojelijat eivät olisi puolustaneet niitä ja kertoneet niiden luontoarvoista vuosikausien ajan? Tuskinpa.

Kuoston ja Kaarresalon kohdalla ison työn tekivät Luonnonsuojeluliiton Paltamon yhdistys ja Kainuun lintutieteellinen yhdistys sekä Luonnonsuojeluliiton keskustoimiston asiantuntijat. Saarien puolesta hurjasti työtä ovat tehneet myös aktivistit ja vapaaehtoiset sekä tutkijat, jotka ovat muun muassa kartoittaneet saarten luontoa.

Luonnonsuojelu on kestävyyslaji. Tässäkin tapauksessa se toi voiton. 

Tapani Veistola
Kirjoittaja on Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja.