Luonnonsuojeluliitto kanteli suden, karhun, ilveksen ja saukon metsästyksestä komissiolle

Tiedotteet

Suomen luonnonsuojeluliitto on tehnyt Euroopan komissiolle kaksi kantelua, jotka koskevat suden, karhun, ilveksen ja saukon metsästyskäytäntöjä. Liiton mukaan nykyinen kiintiömetsästysmalli rikkoo EU:n luontodirektiiviä ja estää kansalaisten muutoksenhakuoikeuden, mikä on vastoin EU-oikeutta ja Århusin sopimusta.
Ilves katsoo suoraan kameraan.
Kuva: AdobeStock

Suomen luonnonsuojeluliitto on kannellut Euroopan komissiolle alkuvuonna toteutetusta suden kiintiömetsästyksestä. Toinen kantelu koskee metsästyslain muutosta, joka tekee mahdolliseksi kiintiömetsästää myös saukkoja, ilveksiä ja karhua koko maassa.

Kiintiömetsästyksessä alueelle annetaan metsästettävälle eläinlajille metsästyskiintiö, jonka täytyttyä metsästys pitää lopettaa. Mallista puuttuu vaatimus yksittäisten tappolupien perustelemisesta. Tästä johtuen kiintiömuotoisesta metsästyksestä ei voi valittaa tuomioistuimeen, mikä on ristiriidassa Århusin sopimuksen kanssa. Sekä Suomi että EU ovat sitoutuneet sopimukseen.

“Oikeuden päätökset ovat osoittaneet vuosi toisensa jälkeen sen, etteivät yleisluontoiset perustelut, kuten metsästyskulttuurin ylläpito, kelpaa. On erittäin huolestuttavaa, ettei lupien lainmukaisuutta voi nyt enää tarkistaa tuomioistuimessa”, sanoo toiminnanjohtaja Tapani Veistola.

Vaikka suden suojelusäännöksiä on heikennetty sekä EU:ssa että Suomessa, suden suotuisan suojelutason saavuttamista ei luontodirektiivin mukaan silti edelleenkään saa vaarantaa. Eliölajin suojelun taso on suotuisa silloin, kun laji kykenee säilymään elinkelpoisena osana elinympäristöään. Susi on erittäin uhanalainen ja sen kanta on Suomessa jakautunut maantieteellisesti kahteen osaan, mikä uhkaa sen perinnöllistä monimuotoisuutta.

Vuosi sitten Suomessa oli Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan noin 430 sutta. Vuonna 2025 aikana Suomessa myönnettiin vaara- ja vahinkoperusteisia poikkeuslupia yhteensä 244 suden tappamiseen (poronhoitoalueelle 183, muualle Suomeen 61). Kiintiömetsästyksessä 1.1.–10.2.2026 tapettiin yhteensä 81 sutta ja 4 koirasutta.

“On suuri riski, että näin suuri verotus vaarantaa susikannan säilymisen”, Veistola sanoo.

Karhu, ilves ja saukko puolestaan kuuluvat luontodirektiviin liitteeseen IV, eli ne ovat tiukasti suojeltuja. Kiintiömuotoinen metsästys ei niiden kohdalla ole laillista, koska jokainen tappolupa on perusteltava ja niihin on voitava hakea muutosta.

Lisätietoja:

Hanna Halmeenpää, puheenjohtaja, p. 050 5644 122, hanna.halmeenpaa@sll.fi
Tapani Veistola, toiminnanjohtaja, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi

Ajankohtaista