Luonnonsuojeluliiton muistio maa- ja metsätalousministeriölle maataloustuista

Maa- ja metsätalousministeriö

Erityisavustaja Tapio Luoma-Aho

Viitaten keskusteluumme 26.5.2026

Maatalouden tukien uudistustarpeita ympäristön ja elävän maaseudun hyväksi

Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä maatalouspolitiikan tulee jatkossakin olla monivaikutteista.
Se on nimittäin hyvin merkittävä ympäristöasia:
– Maatalouden päästöt on maamme suurin vesiensuojeluhaaste.

– Kaikki perinnebiotoopit ovat uhanalaisia ja niillä elää paljon uhanalaisia lajeja.
– Maatalouden ilmastopäästöt ovat suuret, mutta niiden ratkaisu on kesken.
– Maataloudella on merkittävä rooli myös ympäristön kemikalisoitumisessa (ravinne- ja ammoniakkipäästöt, torjunta-aineet ym.).

Olennaista on, että maatalouden ympäristöhaasteet on mahdollista kääntää myös mahdollisuuksiksi ja menestystarinoiksi. Samalla luonnonhoito voi tuoda työtä ja toimeentuloa maaseudulle.

Iso win-win mahdollisuus on siirtää tukia uudistavaan viljelyyn. Sillä voidaan tuottaa ruokaa ja samalla elvyttää koko ekosysteemiä. Näin voidaan parantaa maaperän kasvukuntoa, lisätä luonnon monimuotoisuutta, tehostaa vesitaloutta sekä sitoa hiiltä ilmakehästä takaisin maaperään.

CAPin tulevan kauden budjettihaasteet ovat kaikkien tiedossa. Paljon voidaan tehdä kuitenkin myös nykyisiä tukia kohdentamalla tehokkaampiin toimiin.

Luonnonsuojelu ja luonnonhoito – viljelyä ja varjelua

EU ja Suomi ovat sitoutuneet pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. On tärkeää, että CAP voi tukea myös EU:n ja kansallisia luonnon monimuotoisuuden tavoitteita sekä EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpanoa. Tällainen luonnonhoito tuo työtä ja toimeentuloa maaseudulle.

Luonnonlaitumien uudet tukiperusteet ovat merkinneet suuria ongelmia uhanalaisten perinnebiotooppien ja niiden vaarantuneen lajiston suojelulle. Ongelma on aika ratkaista rajaamalla tukikohteet ekologisiksi kokonaisuuksiksi, joiden sisälle voi mahtua myös kivikoita ja kosteikoita, tai korottamalla tukea niin paljon, että tärkeiden kohteiden hoito taas onnistuu.

Suomessa on paljon heikkokuntoisia tai käytöstä jo poistuneita turvepeltoja. Niiden ennallistamisella voidaan saavuttaa sekä luonto- että ilmastohyötyjä.

Maatalouden vesiensuojelutoimet on tunnettu jo pitkään. Nyt niistä tehokkaimmat tulee ottaa tehokkaasti ja kattavasti käyttöön.

Ilmastotoimet ovat vielä hoitamatta – niihin kannattaa satsata

Suomi ei ole onnistunut vähentämään maatalouden päästöjä juurikaan 2000-luvulla, vaikka lukuisat viljelijät ovat sitoutuneet ympäristötoimiin. Suomen edellinen hallitus asetti edellisen CAP-ohjelman hyväksymisen yhteydessä 29 % päästövähennystavoitteen. Tavoitteen edistymisestä ei ole kuulunut pitkään aikaan mitään. Maatalouden ilmastotoimia tulee tehostaa.

Tukien kohdentaminen on mahdollisuus vastata budjettirajoitteisiin

Nykyisellään yhteinen maatalouspolitiikka ei tue oikeudenmukaista siirtymää kestävään maatalousjärjestelmään. EU-tasolla jopa yli 80 % maatalouden tuista ohjautuu päästöintensiivisiin eläintuotteisiin, ja jopa 60% tuista lisää luontohaittoja.

Tukirakenne hyödyttää suuria maatalousyrityksiä pienviljelijöihin verrattuna. Tästä näkökulmasta tulee harkita maksimimäärää suoralle tulotuelle. Luonnonsuojeluliiton mielestä myös pieniä tiloja tarvitaan.

Tärkeintä on asteittain siirtyä pinta-alaperusteisista suorista tuista kohti tukia, jotka palkitsevat tehokkaammista ympäristön, luonnon ja vesien tilaa sekä eläinten hyvinvointia ja kemikalisoitumisen vähentämistä parantavista toimista. Nyt monet ympäristötoimet ovat tehottomina vain vähän peiteltyjä tulotukia, josta ei ole suurta hyötyä ympäristölle.

Kaikille tuen saajille tulee olla paikollinen ympäristöasioiden vähimmäistasoa tukeva ehdollisuus. Tämä tukee luonnonsuojelun ”ei merkittävää haittaa” -periaatetta ja ympäristölainsäädännön toteuttamista.

Ympäristöystävällisiä tuotteita (luomu, kasvit) tulee tukea entistä enemmän sekä ympäristölle ja terveydelle haitallisia vähemmän. Jälkimmäisiä tulee tarvittaessa myös verottaa enemmän (aiheuttaja maksaa -periaate). Luomutavoitteet tarvitsevat yhä tukia, koska ne eivät ole edistyneet markkinaehtoisesti toivotulla tavalla.

Maaseudun kehittäminen

Leader-toimintatavalla on tuettu myös monia ympäristölle myönteisiä hankkeita. Vaikka Leaderia ei ole korvamerkitty Komission esityksessä, se tulee ehdottomasti pitää työkalupakissa mukana.

Annamme mielellämme lisätietoja

Tämä teksti perustuu paljolti ympäristöpäällikkö Antti Heikkisen taustamuistioon. Hän edustaa meitä EU18-jaostossakin.

Yhdessä pienet asiat kasvavat.

Tapani Veistola

toiminnanjohtaja, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi