Luonnonsuojeluliiton lausunto päästökauppa- ja meriliikennedirektiivien muuttamisesta

Lausunto –

Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että EU:n jäsenvaltioiden tulee ensisijaisesti vähentää omia päästöjään ja suunnata investointeja päästöjä vähentäviin ratkaisuihin unionin sisällä. Suomen tulee suhtautua kriittisesti kaikkiin muutoksiin, jotka heikentävät EU:n päästökauppajärjestelmää.
Kuva: Mika Pakarinen


U 60/2026 vp MmV

Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (päästökauppadirektiivin ja markkinavakausvarantopäätöksen muuttaminen) sekä komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (meriliikenteen MRV-asetuksen ja FuelEU Maritime-asetuksen muuttaminen)

Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa seuraavaa:

Yleisesti

Suomen tulee suhtautua kriittisesti kaikkiin muutoksiin, jotka heikentävät EU:n päästökauppajärjestelmää. Valtioneuvoston kirjelmässä todetaan, että ehdotuksen yhteisvaikutuksen ETS-sektorin päästökatto on suurempi ja päästövähennykset vuonna 2040 pienempiä kuin nykyisen sääntelyn jatkuessa. Tällöin päästövähennysten saavuttamisen paine siirtyy taakanjako- ja LULUCF-sektoreille. Tämä on Suomelle hankalaa, koska maankäyttösektori on nettonielun sijaan päästölähde.

Kansainväliset ilmastoyksiköt

Suomen tulee vastustaa kansainvälisten ilmastoyksiköiden käyttöä tavalla, joka vähentää EU:n
sisäisten päästövähennysten tarvetta. Ehdotuksen mukaan enintään kaksi prosenttiyksikköä vuoden
2040 tavoitteesta voitaisiin kattaa kansainvälisillä yksiköillä. Ympäristövaikutusten arvioinnissa
todetaan, että yksiköiden käyttö vähentäisi EU:n sisäisten päästövähennysten tarvetta. Suomen
luonnonsuojeluliitto katsoo, että EU:n jäsenvaltioiden tulee ensisijaisesti vähentää omia päästöjään ja
suunnata investointeja päästöjä vähentäviin ratkaisuihin unionin sisällä. Mahdollisten kansainvälisten
yksiköiden tulee olla aidosti lisäisiä ja pysyviä, sekä luotettavasti todennettuja.

Pysyvät hiilenpostot ja biomassan käyttö

Pysyviä hiilenpoistoyksiköitä (BECCS ja DACCS) voidaan käyttää vain täydentävästi vaikeasti
vältettävien ns. jäännöspäästöjen poistamiseen. Niillä ei tule korvata suoria päästövähennyksiä, tai
hidastaa fossiilisten polttoaineiden käytön alasajoa. Hiilenpoistojen pysyvyys, lisäisyys ja seuranta
tulee voida luotettavasti varmistaa. Luonnonsuojeluliitto korostaa, että fossiilisista polttoaineista tulee
irtautua kokonaan.

Luonnonsuojeluliitto huomauttaa, että väliaikaiset hiilenpoistot eivät sovellu pysyvien
hiilenpoistoyksiköiden tavoin päästökaupan velvoitteiden täyttämiseen. Myöskään hiilidioksidin
talteenottoa ja hyödyntämistä ilman pysyvää varastointia (BECCU) ei tule rinnastaa pysyvään
hiilenpoistoon. Teknologiassa talteen otettu hiili vapautuu myöhemmin ilmakehään, joten talteenoton
ilmastohyöty kumoutuu.

Lisäksi kirjelmässä todetaan, että BECCS:in kysynnän kasvu voi lisätä biomassan käyttöä, mikä voi
heikentää hiilinieluja ja luonnon monimuotoisuutta. Suomen tulee vaatia, että päästökaupan
toimeenpanossa otetaan huomioon biomassan vaikutukset hiilinieluihin ja luonnon
monimuotoisuuteen. Teknologisia ratkaisuja ei tule tukea, jos ne lisäävät biomassan käyttöä tai
heikentävät luonnon hiilinieluja.

Yli 95 prosenttia kestävää biomassaa polttoaineena käyttävät laitokset

Suomen kantaa, jonka mukaan yli 95 prosenttia kestävää biomassaa polttoaineena käyttävät laitokset
tulisi ensisijaisesti palauttaa EU:n päästökaupan piiriin, ei voi hyväksyä esitetyssä muodossa. Kyseiset
laitokset rajattiin päästökaupan ulkopuolelle vuoden 2026 alusta, koska niiden fossiilisten
polttoaineiden käyttö ja siten päästöoikeuksien hankintatarve on vähäistä. Niiden palauttaminen
päästökauppaan ei siksi välttämättä tuottaisi merkittäviä lisäpäästövähennyksiä, mutta voisi avata
mahdollisuuksia ilmaisjakoon ja muuhun taloudelliseen hyötyyn ilman vastaavaa ilmastohyötyä.
Kannattavien yritysten tukeminen yhteiskunnan varoin päästöoikeuksien ilmaisjaon kautta olisi
epäoikeudenmukaista. Lisäksi mahdollisuus hyödyntää BECCS-teknologiaa ja myydä pysyvien
hiilenpoistojen yksiköitä ei saa muodostua perusteeksi laitosten palauttamiselle päästökaupan piiriin.
Päästökaupan ja päästöoikeuksien ilmaisjaon tulee ohjata todellisiin lisäpäästövähennyksiin, eikä
julkista ohjausjärjestelmää tule käyttää sellaisten toimijoiden tukemiseen, joiden fossiiliset päästöt
ovat jo vähäisiä.

Jätteenpoltto

Päästökaupan laajentamista jätteenpolttoon voidaan kannattaa, koska se voi kannustaa vähentämään
jätteen polttoa ja parantamaan lajittelua. Päästökaupan tulee kuitenkin tukea jätelainsäädännön
mukaista jätehierarkiaa. Ohjauskeinojen tulee kannustaa ensisjaisesti jätteen syntymisen ehkäisyyn,
uudelleenkäyttöön ja materiaalin kierrätykseen ennen energiakäyttöä.

Lentoliikenne

Luonnonsuojeluliiton näkökulmasta lentoliikenteen päästöjen ulottamista nykyistä laajemmalle
alueelle tulee edistää. Lentoliikenteen ilmastovaikutukset ovat merkittävät, joten sen tulee osallistua
päästövähennyksiin muiden sektoreiden tavoin. Myös lentopolttoaineiden kestävyyttä ja koko
elinkaaren päästöjä on arvioitava, jotta päästöjen vähentäminen ei lisää painetta metsien hiilinieluihin
tai luonnon monimuotoisuuteen.

Lisätietoja
Nelli Immonen, ilmastoasiantuntija, 045 7885 2037, nelli.immonen@sll.fi

    Ajankohtaista