Luonnonsuojeluliiton lausunto metsä- ja luontotiedon strategiasta

Maa- ja metsätalousministeriölle, VN/10132/2026

Luonnonsuojeluliitto kiittää mahdollisuudesta kommentoida strategialuonnosta. 

Hyvä että strategiassa kiinnitetään entistä enemmän huomiota luontotietoon, sen parempaan keräämiseen ja saatavuuteen sekä metsään.fi -palvelun suositusten tai toimepide-ehdotusten monipuolistamiseen. 

On tärkeää, että luontotiedon keräämistä ja jakamista kehitetään kohti yhtenäistä, toimivaa kokonaisuutta joka palvelee vesistö-, luonto- ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Vaikka tämän strategian ulkopuolelle jää useita tiedon keräämiseen ja seurantaan liittyviä kokonaisuuksia, tulee eri prosesseista ja eri toimijoiden hallitsemista tietovarannoista kehittää mahdollisimman sujuvasti yhteen toimivaa, käyttäjiään palvelevaa ja tarkoituksenmukaista kokonaisuutta. 

Palautteenne nykytilan kuvaukseen (luku 2)

Nykytila oli hahmotettu strategiaan hyvin. 

Metsälain 10 §:n kohteiden nykytilan kuvauksessa erityisen arvokkaiden elinympäristöjen paikkatietoaineistojen puutteellisuus tunnistetaan ja tuodaan esiin. 

On hyvä, että luvussa tunnistetaan ja tuodaan esiin metsään.fi palvelun toimenpide-ehdotusten yksipuolisuus ja kyvyttömyys huomioida maanomistajien moninaisia tavoitteita. 

Nykytilan kuvauksessa tuodaan esiin myös se epäkohta, että luonnonhoidon laatutiedon tuottaminen yksityismetsien uudistushakkuilta on lopetettu vuonna 2024. Tällä hetkellä meillä ei ole ajankohtaista tietoa luonnonhoidon laadusta tältä osin ja tämä epäkohta on syytä korjata. On hyvä, että nyt toimenpiteissä esitetään esimerkiksi tiedon tuotantoa ja jakamista säästöpuuryhmistä. 

Palautteen muutostekijöihin (luku 3)

3.5 Metsien käyttöön erilaiset tavoitteet

Hiilinieluista puhuttaessa mainitaan, että nieluja voidaan vahvistaa kasvua lisäämällä. Useat tutkijat ovat kuitenkin tunnistaneet hakkuiden vähentämisen keskeiseksi keinoksi nielujen kasvattamiseen, ja tämä olisi syytä mainita myös strategiassa. 

Palautteenne strategian laatimisen tarpeeseen (luku 4)

On hyvä, että strategian laatimisen keskeiseksi tarpeeksi on tunnistettu talousmetsien ekologista kestävyyttä edistävän luontotiedon puute. 

Luonnonsuojeluliitto yhtyy näkemykseen siitä, että monimuotoisuutta koskevien tietojen kehittäminen parantaa maanomistajien mahdollisuuksia turvata monimuotoisuutta. 

Kiitämme, että tarve monipuolistaa Metsäkeskuksen tuottamia toimenpide-ehdotuksia on selvästi tunnistettu. Kaikilla metsänomistajilla ei ole tarvetta hyötyä metsistään taloudellisesti. Erityisesti hakkuita koskevien  toimenpide-esitysten kohdalla palvelun käyttäjälle tulee olla selvää, että kyse on ehdotuksista, ei pakollisista toimenpiteistä. 

Palautteenne metsä- ja luontotiedon strategian visioon (luku 5.1)

Maininta talouden kasvusta tulisi poistaa visiosta. Isossa mittakaavassa talouskasvua ei ole pystytty kytkemään irti luontokadosta tai ilmaston kuumenemisesta. 

Palautteenne strategisiin linjauksiin ja toimenpiteisiin (luku 5.2)

5.2.2. luontotieto

Toimenpiteissä on paljon hyviä ja kannatettavia esityksiä. 

“Maastossa tarkastettavia luontotiedon kohteita valittaessa hyödynnetään Metsäkeskuksen omien tietojen lisäksi muiden organisaatioiden tuottamia tietoaineistoja ja kaukokartoitusaineista tehtyjä tulkintoja. Vain

maastossa varmennetut tiedot julkaistaan.”

Myös esimerkiksi luontoharrastajien tulisi pystyä ilmoittamaan löytämistään paikkatietoaineistoista puuttuvista erityisen arvokkaista elinympäristöistä, nämä kohteet tulisi lisätä maastossa tarkastettavien kohteiden listaan. 

Luonnonsuojeluliitto pitää kiinnostava toimenpide-esitystä, jossa maanomistajat voisivat jättää kohteita omalla ilmoituksellaan metsätalouskäytön ulkopuolelle. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että normaalissakin talouskäytössä olevan metsän hakkuuvälit saattavat olla pitkiä, joten periaatteessa metsätalousmielinenkin maanomistaja voisi ilmoittaa metsän palveluun kymmeniksi vuosiksi vaikka suunnitelmissa on hakata alue myöhemmin. Tällöin ilmoituksella ei ole mitään lisäarvoa metsäluonnon kannalta. Tällaisia kohteita ei tule laskea mukaan suojelualueita tilastoidessa, sillä alue saattaa helposti päätyä takaisin talouskäyttöön esimerkiksi omistajan vaihtuessa. 

“Luontotyyppien määritelmät eivät kuitenkaan tue kaukokartoitukseen perustuvaa inventointia ja

seurantaa, minkä vuoksi määritelmien tulkintaa tulisi täsmentää.”

Suhtaudumme erittäin suurella varauksella luontotyyppien määritelmien muuttamiseen vain kaukokartoituksen perusteella tehtävän inventoinnin helpottamiseksi. Luontotyyppien määrittämisen tulisi perustua luonnontieteeseen. Pidämme kuitenkin hyvänä ajatusta kehittää metsäisten luontotyyppien kartoittamista. Tämän kehittämistyön tulee tapahtua vähintään tiiviissä yhteistyössä ympäristöviranomaisten ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa, joiden vastuulle esimerkiksi luontodirektiivi mukaisten luontotyyppien tilan seuranta ja raportointi kuuluu. 

Myös vanhat ja luonnontilaiset metsät tulisi kartoittaa yksityismailla. 

Luonnonsuojeluliitto kannattaa toimenpiteitä, joilla tuodaan palveluun lisää tietoa monimuotoisuutta edistävistä rakennepiirteistä, ennallistamisasetuksen toimeenpanoa sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä tukevaa tietoa ja vesiensuojelua edistävää tietoa. 

5.2.3 Metsätuhotieto

Näemme tarpeen myös tiedolle metsätuhoihin varautumisesta, mutta pidämme tärkeänä että se esitetään muodossa, joka ei johda tarpeettomiin tai ylimitoitettuihin hakkuisiin. 

Palautteenne strategian toimeenpanoon ja seurantaan (luku 6)

“Strategian suurin muutos liittyy ennallistamisasetuksen toimeenpanemiseksi tehtävään luontotyyppien kartoitukseen. Tämän toteutuminen vaatii ennallistamissuunnitelman hyväksymisen yhteydessä poliittisen päätöksen kartoituksen toteuttamisesta ja sen rahoituksesta.”

Johtuen viime aikoina käydystä keskustelusta boreaalisten luonnonmetsien määritelmistä Luonnonsuojeluliitto suhtautuu varauksella metsäisten luontotyyppien määritelmien tulkintojen täsmentämiseen ja kartoittamiseen yksin tämän strategian alla. Kuten luvun 5.2 osalta totesimme, täytyy määritelmien tulkintojen tapahtua tieteellisin perustein eikä olla yksin MMM:n vastuulla.

Lisätietoja: monimuotoisuusasiantuntija Liisa Toopakka, p. 040 504 2989, liisa.toopakka@sll.fi