Luonnonsuojeluliiton lausunto EU:n metsäkatoasetuksen lakimuutosehdotuksista

Lausunto –

2.11.2026

Luonnonsuojeluliitto muistuttaa, että edelläkävijäyritykset ovat kannattaneet metsäkatoasetusta ja ottaneet käyttöön metsäkatoa hillitseviä toimia jo hyvissä ajoin. EU:n tulee varmistaa, että asetuksen toimeenpanon lykkääminen ja velvoitteiden lieventäminen eivät heikennä edelläkävijäyritysten kilpailukykyä.

HE 236/2026 vp MmV

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista sekä siihen liittyviksi laeiksi

Luonnonsuojeluliitto kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa asiasta seuraavaa:

Yleisiä huomioita

Metsäkato on yksi merkittävimmistä ilmastopäästöjen ja luontokadon aiheuttajista maailmanlaajuisesti. Tiettyjen tuotteiden tuotanto on erityisen haitallista metsille. Metsäkatoasetus määrääkin, ettei EU:n alueella myytävä puu, kumi, palmuöljy, kahvi, kaakao ja naudanliha saa aiheuttaa metsäkatoa.

EU:n mukaan vuosina 1990–2020 metsää katosi maailmasta EU-aluetta suurempi määrä, ja 10 prosenttia tästä johtui EU:sta itsestään. Metsäkatoasetukselle on siis polttava tarve. Asetuksen toimeenpanon lykkääminen ja velvoitteiden keventäminen eivät saa johtaa siihen, että metsäkatoasetuksen ympäristötavoitteet käytännössä vesittyvät.

Suomi on sitoutunut globaalin metsäkadon pysäyttämiseen. Metsäkato on myös kotimaassa jatkuva ongelma. Hallituksen esityksen mukaan Suomessa metsäkatoala oli 2010-luvulla noin 14 000 hehtaaria vuosittain ja metsäkato aiheutti vuosina 2013–2019 6 prosenttia vuosittaisista kokonaispäästöistä. Metsämaasta viljelysmaaksi muutetut alueet ovat aiheuttaneet noin puolet ja rakennetuksi maaksi muutetut alueet noin viidenneksen metsäkadon päästöistä. Luonnonsuojeluliitto pitää alaa ja päästömääriä merkittävinä. Metsästä raivatun uuden pellon pinta-ala on kuitenkin hallituksen esityksen mukaan vähentynyt viime vuosina. Yli kolmannes tästä on kuitenkin turvemailla. Metsäkatoasetuksen lisäksi on tärkeä toimeenpanna myös muita metsäkatoa hillitseviä toimia, kuten rajoittaa metsämaalle rakentamista kaavoituksen avulla ja ottaa käyttöön maankäytön muutosmaksu metsäkatoa aiheuttavalle toiminnalle.

Jotta metsäkatoasetuksen kansallinen toimeenpano lähtee sujumaan, on toimivaltaisen viranomaisen, eli tässä tapauksessa Ruokaviraston ja tarvittaessa Metsäkeskuksen, riittävät resurssit asetuksen valvomiseksi varmistettava.

Toimitusketjussa alempana sijaitsevaa toimijaa koskeva sääntely Valvonta ja tarkastukset -luvussa (5-6 § ja 9-11 §)

Luonnonsuojeluliitto pitää perusteltuna, että valvonta ulottuu koko toimitusketjuun. Valvonnan onnistuminen riippuu käytännön toteutuksesta. Ruokavirastolle on varattava riittävät taloudelliset ja
henkilöstöresurssit.

Perustellut huolenaiheet 13 §

Perustellut huolenaiheet ovat tärkeä lisä asetuksen noudattamisen valvontaan. On hyvä, että luonnollisilla henkilöillä ja oikeushenkilöillä on mahdollisuus esittää perusteltuja huolenaiheita lain noudattamiseen liittyen. Metsäkatoasetuksen 31 artiklan 3 kohdan mukaan määräaika viranomaisen ilmoittaa huolenaiheen aiheuttamista toimista on 30 päivää. Asetus kuitenkin jättää mahdollisuuden säätää määräajasta kansallisesti. Luonnonsuojeluliitto pitää nyt esitettävää kolmen ja kuuden kuukauden määräaikaa pitkänä. Viranomaisen nopea reagointi voi olla tärkeää esimerkiksi tapauksissa, joissa on epäilys että hakkuisiin on joutumassa luonnontilaista metsää. Metsänkäyttöilmoitus täytyy Suomessa tehdä 10 päivää ennen hakkuita, joten näissä tapauksissa valvovan viranomaisen nopea reagointi on tärkeää. Parhaimmillaan huolenaiheilmoitukset toimivat viranomaisen työtä ja asetuksen noudattamista tukevana. On kaikkien etu että asetusta noudatetaan ja valvonta Suomessa toimii kunnolla.

Toimitusketjussa alempana sijaitsevaa toimijaa koskeva sääntely hallinnollisissa seuraamuksissa (15-18 §)

Luonnonsuojeluliitto pitää tärkeänä, että myös toimitusketjussa alempana sijaitsevat toimijat voidaan tarvittaessa saattaa vastuuseen asetuksen rikkomisesta.

Rikkomusmaksu ja hallinnollinen seuraamusmaksu (22-24 §)

Luonnonsuojeluliitto näkee, että esitettyjen rikkomusmaksujen määrät ovat liian matalia verrattuna mahdolliseen rikkomuksesta saatavaan taloudelliseen hyötyyn. Rikkomusmaksujen määrää tulisi siis korottaa ja säätää automaattinen korotus toistuvasti tapahtuville rikkomuksille. Samoin hallinnollinen seuraamusmaksu tulee olla riittävän korkea.

Määräaikainen sulkeminen hankintojen ja julkisen rahoituksen ulkopuolelle (31 §)

Julkisia varoja ei tule kohdentaa toimijoille, jotka ovat olennaisesti rikkoneet metsäkatoasetuksen
velvoitteita.

Esityksen vaikutukset (HE-luonnoksen perusteluiden luku 4.2)

Hallituksen esityksen mukaan metsäkatoasetuksen toimeenpanon vaikutukset Suomen ilmastopäästöihin jäänevät pieniksi. Pellonraivauksen seurauksena tuotetun puun markkinakelvottomuudella voi kuitenkin Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan osaltaan olla vaikutusta metsäkatoa hillitsevästi. Luonnonsuojeluliitto pitää tärkeänä, että metsäkadon hillinnän muita keinoja vahvistetaan jatkossa.

Hallituksen esityksen mukaan riski EU:n metsäkatoasetuksen vaatimusten vastaiselle metsäkadolle ja metsien tilan heikentämiselle on Suomessa pieni. Haluamme kuitenkin muistuttaa rikostutkinnan alla olevista Googlen datakeskuksen hakkuista, joilta tullut puutavara on todennäköisesti metsäkatoasetuksen vastaista. Viranomaisvalvonta ei ollut riittävää tarttumaan nyt tutkinnan alla olleisiin hakkuisiin ajoissa. On mahdollista, että nykyvalvonnalla ei voida Suomessa taata, että puunhankinta olisi metsäkatoasetuksen mukaista.

Metsien tilan heikkeneminen on vaarassa jäädä tunnistamatta. Hallituksen esityksen mukaan riski metsätalouden aiheuttamalle metsien tilan heikkenemiselle on pieni. Tilanne metsien tilan heikkenemisen osalta on kuitenkin epäselvä, sillä ikimetsiä ei ole kunnolla kartoitettu Suomessa. Luonnontilaisten metsien raportoinnissa on esimerkiksi lähdetty siitä, että näitä alueita sijaitsee vain suojelualueilla, Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa, vaan näitä alueita on myös talousmetsissä. Vaikka pinta-alat eivät olisi suuria, kartoitusten puute ja määritelmien epäselvyys jättävät maanomistajat, hakkuita toteuttavat ja puuta ostavat epävarmaan asemaan. Luonnon monimuotoisuuden kannalta jokaisen luonnontilaisen metsän katoaminen on menetys. Luonnonvarakeskuksen julkaisussa luonnontilaisten metsien määritelmäksi esitetään vanhojen metsien osalta huomattavan korkeita ikärajoja ja metsille suuria vähimmäispinta-aloja. Luonnonsuojeluliitto katsoo, että Luonnonvarakeskuksen julkaisussa esitetyt kriteerit eivät sellaisenaan sovellu luonnontilaisten metsien määritelmäksi, vaan määritelmätyötä tulisi tehdä laajemmassa kokoonpanossa esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen kanssa.

Hallituksen esityksessä ikimetsien kriteereistä esitetään esimerkiksi pinta-alojen osalta vastaavia vaatimuksia kun valtioneuvoston vanhojen metsien kriteereissä. Valtioneuvoston vanhojen metsien kriteerit on todettu tieteenvaistaisiksi, eivätkä ne tunnista kaikkia vanhojen metsien alueita Suomessa.

Lisätiedot