Luonnonsuojeluliiton lausunto datakeskusten ympäristövaikutuksista ja niiden vähentämisestä

Kokoomuksen eduskuntaryhmälle

Datakeskusten ympäristövaikutuksista ja niiden vähentämisestä

Suomen luonnonsuojeluliitto teki 21.7.2027 valtioneuvostolle esityksen kansallisesta datakeskusstrategiasta sekä tarvittavista ohjauskeinoista (liite). Tässä on syksyn tapausten jälkeen päivitettyä luetteloa.

Yleistä

Palvelu- ja tietoyhteiskunta tarvitsee datakeskuksia, ja Suomessa on niille monia vahvuuksia (esimerkiksi viileä ilmasto, paljon vettä ja uusiutuvaa energiaa). Datakeskusten markkinoiden ylikuumeneminen edellyttää kuitenkin valtakunnallista strategiaa ja sijainninohjausta.

Ympäristöongelmia

Sijoituspaikkoihin liittyvät ongelmat

• metsäkato, jos datakeskuksia tehdään metsiin (jopa satojen hehtaarien hakkuita)
• luontovaikutukset
• sähköjohtojen sijoittaminen ja sen vaikutukset
• ilmastovaikutukset (metsien ja maaperän sekä sähkön ja varavoiman kautta)
• vesistöihin johdettava hukkalämpö voi rehevöittää niitä
• rakentamisaikainen melu, pöly ja vesistöpäästöt
• joissakin kohteissa voi tulla pulaa jäähdytysvedestä (varsinkin kevätkuivuuden aikana)
• käytön aikaiset meluhaitat

Sähkön suuri käyttö

• voi aiheuttaa ongelmia sähkömarkkinoille
• voi johtaa uusien voimaloiden ja sähkölinjojen rakentamiseen
• uhkana fossiilisten polttoaineiden käyttö varavoimana
• sähkömarkkinoiden muutos voi aiheuttaa energiaköyhyyttä

Tuotantoketjun kautta tulevat vaikutukset

• datakeskuskukset tarvitsevat muun muassa harvinaisia maametalleja

Nykyisiä ohjauskeinoja

Datakeskusten nykyinen sijoittelu tapahtuu ennen muuta kuntien kaavoilla ja luvilla (maisematyölupa, rakentamislupa).

EU:n energiatehokkuusdirektiivi edellyttää datakeskusten kestävän kehityksen edistämiseksi energiatehokkuuden, vesijalanjäljen ja kysyntäjouston kannalta merkittävän tiedon keräämistä ja julkaisemista. Lisäksi datakeskuksen, jonka kokonaisteho on yli 1 MW, hukkalämpöä on hyödynnettävä. (Suomen datakeskusrekisteriä koskeva lakiluonnos oli lausunnolla 2.10.2026 asti.)

Suomessa datakeskuksilta voidaan vaatia tapauskohtaisesti ympäristövaikutusten arviointia (yva). Näin varsinkin, jos rakentaminen edellyttää yli 200 hehtaarin metsän raivaamista tai varavoimalan suuruuden takia.

Hanke saattaa vaatia myös ympäristöluvan (esimerkiksi louhintaan, varavoimalaan tai sen polttoaineen varastointiin), kemikaaliturvallisuusluvan, vesitalousluvan tai luonnonsuojelulain poikkeuslupia.

Fingrid on tehnyt sopimuksia joustoista sähkömarkkinoiden häiriötilanteissa.

Esityksiä uusiksi ohjauskeinoiksi

Alueidenkäyttölakiin erityiset sisältövaatimukset (HE 70/2026 vp on YmV:ssä)

• Sellaiset on jo tuulivoimalla ja aurinkoenergialle on tulossa.
• Niissä olisi muun muassa osoitettava sähkön saanti ja hukkalämmön hyödyntäminen sekä rajoitettava rakentamista metsämaalle.
• Sähkölinjojen takia maakuntakaavakin olisi tärkeä.

YVA-lain hankeluetteloon datakeskusten alarajaksi 50 MW

• Nyt hankkeita on pistetty yvaan tapauskohtaisesti mm. varavoiman (300 MW) ja maankäytön muutoksen (yli 200 ha) perusteella.

Sähkömarkkinat

• Etusijajärjestely helpottaisi sähkön kulutuksen ja sähkölinjojen optimoimista. Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi sähkömarkkinalain muuttamisesta on ollut lausunnolla 15.10. asti.
• Velvollisuus joustoihin sähkömarkkinoiden häiriötilanteissa.
• Datakeskuksille asetettava uusiutuvan energian sähkönostosopimusten vaatimus estäisi fossiilisten käyttöä varavoimana.

Maankäyttömaksu metsäkatoa hillitsemään.

Ekologinen kompensaatio korvaamaan luontohaittojen menetyksiä.

Lainsäädännön puutteiden ja epäselvyyksien korjaaminen

• Ympäristörikosdirektiivin toimeenpanoa koskevat muutokset ovat parhaillaan eduskunnassa (HE 157/2026 vp). Siinä rikoslain 48:1 §:n soveltamisalaan on lisätty yva-laki, mutta asiaa tulisi vielä selventää suhteessa sen maankäytön muutoksia koskevaan kohtaan. Nyt yva-lain hankeluettelon yli 200 hehtaarin maankäytön muutoksia voidaan tehdä metsälain mukaisilla ilmoituksilla, joita ei ole mainittu rikoslain kyseisen pykälän soveltamisalassa.
• Sen lisäksi parasta olisi tehdä vähintään yva-lain hankeluettelossa tarkoitetuille yli 200 hehtaarin maankäytön muutoksille pelkkää metsälain mukaista ilmoitusta selvempi lupamenettely.
• Rakentamislain 109 §:n soveltamisessa on ollut mediatietojen mukaan Muhoksella epäselvyyksiä. Niitä voisi jatkossa estää lisäämällä virkkeen siitä, että pykälää ei voi soveltaa valmisteleviin toimiin, jos hankkeesta on yva, kaava, maisematyölupa, rankentamislupa tai joku niistä kesken.

EU:ssa datakeskukset eivät tarvitsisi strategisen hankkeen asemaa, koska niitä syntyy jo nyt muutenkin (vertaa Pilvipalveluiden ja tekoälyn kehittämisen säädös, U 54/2026 vp).

Hallinnon voimavarojen turvaaminen

• varsinkin Lupa- ja valvontavirastossa
• kuntien ympäristövirkamiesten osaamisen ja itsenäisyyden varmistaminen

Kansalaisten ympäristöoikeuksien turvaaminen

• kuntalaisten ja järjestöjen muutoksenhakuoikeuksien vähentäminen asemakaavoista heikentää niiden mahdollisuuksia puuttua ongelmiin ennakolta (HE 70/2026 vp).
  

Annamme mielellämme lisätietoja!

Yhteistyöterveisin

Tapani Veistola
toiminnanjohtaja
Suomen luonnonsuojeliliitto

p. 0400 615 530
tapani.veistola@sll.fi