Luonnonsuojeluliiton kehysriihikirje 2026

Jakelu: pääministeri Petteri Orpo, valtiovarainministeri Riikka Purra, ympäristöministeri Sari Multala, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah, opetusministeri Anders Adlercreutz,  työ- ja elinkeinoministeri Sakari Puisto

Talous on kestävää, kun se tuottaa ihmisille hyvinvointia maapallon kantokyvyn rajoissa. Luontokato ja ilmaston kuumeneminen haastavat Suomen taloutta ja turvallisuutta.

Huhtikuun kehysriihessä tulee varmistaa riittävät resurssit luonto- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiselle sekä kehittää ympäristöverotusta.
 

Ilmastotoimissa onnistuminen vaikuttaa myönteisesti Suomen talouteen, kuten investointeihin ja  lainanottokykyyn. Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan vuonna 2025 Suomessa valmistui vihreitä investointeja useiden miljardien eurojen edestä. Sijoittajille tarkoitetussa Ascor-vertailutyökalussa Suomi puolestaan menestyy hyvin esimerkiksi ilmastolainsäädännössä ja hiilineutraaliustavoitteen asettamisessa.  Maankäyttösektorin hiilinieluja vahvistavat ilmastotoimet ovat tällä hetkellä ensisijaisia, ne tukevat samalla myös luonnon monimuotoisuutta.

Talouspolitiikan arviointineuvoston tuoreen raportin mukaan julkisen talouden kannalta olisi perusteltua tehdä enemmän veronkiristyksiä, kuten karsia verohelpotusten muodossa annettuja yritystukia. Esimerkiksi ympäristöverotuksen kehittäminen ja velvoittava ekologinen kompensaatio tukisivat ilmasto- ja luontotavoitteita sekä valtiontaloutta.

Suomen luonnonsuojeluliiton nostot vuoden 2026 kehysriiheen:

• Ympäristöhallinnolta ei ole varaa leikata rahoitusta enää euroakaan, ympäristöministeriön, lupa- ja valvontaviraston sekä elinvoimakeskusten resurssit on turvattava. Ne ovat avainasemassa myös investointihankkeiden luvituksen sujuvuuden kannalta.
• Otetaan käyttöön maankäytön muutosmaksu, joka hillitsee metsäkatoa ja siten vahvistaisi hiilinieluja. Se voisi tuoda valtion kassaan 30 miljoonaa euroa vuodessa.
• Puupolttoaineiden verottomuudesta tulee luopua. Se on Suomen ympäristökeskuksen mukaan keskeisin ilmastolle ja luonnolle haitallinen verotuki. Puupohjaisten polttoaineiden verotuki (verotuottojen menetys) on noin 440 miljoonaa euroa vuosittain.
• Otetaan käyttöön kaivosjätevero, joka ohjaisi louhimaan säästeliäämmin, lisäisi kiertotaloutta sekä vahvistaisi valtion taloutta. Hallituksen tulisi selvittää kaivosjäteveron käyttöönottoa. Maltillinen kaivosjätevero voisi tuottaa 75 miljoonaa euroa vuodessa.
• Otetaan käyttöön jätteenpolton vero, joka vahvistaisi kiertotaloutta sekä valtiontaloutta. Ympäristön kannalta on parempi lajitella ja hyödyntää jätejakeita uudelleen polttamisen sijaan. Kohtuullinen jätteenpolton vero voisi tuottaa 50 miljoonaa euroa vuodessa.

Lisätietoja
Hanna Aho, johtava asiantuntija, 040 628 9495, hanna.aho@sll.fi
Antti Heikkinen, ympäristöpäällikkö, 044 9010461, antti.heikkinen@sll.fi