Luonnonsuojeluliiton ensikommentit EU:n kotieläinstrategiaan ja proteiinisuunnitelmaan

Viitaten EU18-komitean kommentointiin

Luonnonsuojeluliiton ensikommentit EU:n kotieläinstrategiaan ja proteiinisuunnitelmaan

Kotieläintuotantoa koskeva strategia

Suomen luonnonsuojeluliiton näkökulmasta kotieläintalouden ydinhaaste on, että voimakkasti EU:n ja kansallisilla tuilla rahoitettu tuotanto aiheuttaa ympäristölle ja kansanterveydelle sekä tätä kautta myös kansantaloudelle suuria ongelmia. Toiminta on kuitenkin mahdollista saada kestävämmäksi. Tukia voidaan suunnata uudelleen parhaisiin luontopositiivisiin käytäntöihin. Suomessa ja EU menossa oleva väestöllinen muutos merkitsee kotieläintilojen määrän luontaista vähenemistä. Se mahdollistaa tuotannon ja kulutuksen sopeutumisen tasolle, joka vallitsi vain muutama vuosikymmen sitten.

Komission julkaisemassa kotieläintuotannon strategiassa on huomioitu monia ympäristöhaasteita ja myös ratkaisuja, kuten luomutuotanto, kiertotalous ja biokaasu. Siitä puuttuu vielä strateginen oivallus näiden ongelmien juurisyystä, joka on liian suuri tuotanto ja kulutus. Yksi syy tähän on, että paperista puuttuu kansanterveydellinen näkökulma. Tämä on suuri puute, ottaen huomion eläinperäisten tuotteiden liiallisen käytön suuret kansantaloudelliset haitat. – Huomattakoon, että ravintosuositukset eivät vaadi esimerkiksi lihan syönnin lopettamista, mutta kylläkin vähentämistä. Kulutuksen väheneminen auttaisi puolestaan yliltuotannon leikkaamista. Se taas vähentäisi tukien ja sairaskulujen tarvetta jne.

Ympäristötoimissa strategia perustuu pitkälti vapaaehtoisiin toimenpiteisiin. Mahdollista uutta rahoitusvälinettä kestävyystyöhön lupaillaan, mutta ei vielä kovin konkreettisesti. Vuoden 2027 jälkeisen YMP:n ehdotus antaa jäsenvaltioille nimittäin laajan valinnanvaran rahoituksen kohdentamisessa. Ilman vahvaa EU:n ohjausta ja korvamerkintää rahoitusta tuskin ohjataan riittävästi tehokkaisiin ympäristötoimiin. Ilman sitä tukien valtaosa suuntautuu suurille tehotuotantotiloille. 

Vaikka strategiassa tunnustetaan tarve vähentää muun muassa ilmastopäästöjä, se ei aseta niille selviä tavoitteita. Esitys korostaa paljolti ​​teknisiä ratkaisuja vaikutusten hallitsemiseksi sen sijaan, että puuttuisi ongelmien perimmäisiin syihin, kuten eläinmääriin.

Jatkotyössä tulee kehittää lisää konkreettisia toimia, kuten agroekologiaa ja muita luontopositiivisia ratkaisuja.

Huomattakoon, että esimerkiksi luomussa ja perinnemaisemien laidunnuksessa karjataloudella ja luonnonsuojelulla on yhteisiä win-win -mahdollisuuksia. Tämä kannattaa pitää mielessä keskusteltaessa esimerkiksi lintu- ja luontodirektiivin stressitestistä (s. 16). Huomattakoon, että nitraattidirektiivi selvisi esityksen antamisen jälkeen omasta ”terveystarkastuksestaan”.

Hyvää on, että strategiassa vahvistetaan joitakin eläinten hyvinvoinnin osa-alueita.

Riittävä ympäristövaikutusten arvionti ja seuranta ovat tärkeitä keinoja varmistaa tavoitteiden toteutumista. 

Proteiinisuunnitelma

Proteiinisuunnitelmassa on paljon hyvää. Siinä tunnustetaan kasvipohjaisten elintarvikkeiden suuremman osuuden sisältävien ruokavalioiden terveys- ja ympäristöhyödyt sekä typensidontakykyisten valkuaiskasvien merkitys lannoiteriippuvuuden vähentämisessä ja huoltovarmuuden kehittämisessä.

Strategia ei kuitenkaan sisällä proteiinien kysyntään kohdistuvia toimia, joilla voitaisiin suunnata ruokavaliota terveellisemmäksi ja ympäristöllisesti kestävämmäksi. Suunnitelmassa on yhä liikaa tukea rehuntuotannolle, vaikka on monella tavalla parempi satsata kasvisproteiineihin. Ihmisravinnoksi kasvatettaville kasviproteiineille ei asetettu EU-tason sitovia tuotanto- tai kulutustavoitteita eikä korvamerkittyä erillistä rahoitusta.
Tarvitaan esimerkiksi selkeitä tavoitteita julkisille hankinnoille ja reilun siirtymän mahdollistamiseksi eläintuotannosta kasvintuotantoon (esim. kasvisruoan ALV:n laskeminen koko EU:n tasolla). Komission julkaisema malli jättää monet keinot vain jäsenmaiden vapaaehtoisiksi vaihtoehdoiksi.

Nyt julkaistu proteiinisuunnitelma on hyvä alku, mutta ei riittävä lopputulos. Se luo pohjaa kasviproteiinien lisäämiselle, mutta ilman eläinperäisen tuotannon vähentämistä ja ihmisravinnoksi tarkoitetun kasvisruoan vahvempaa suosimista EU ei saavuta ilmasto- ja luontotavoitteitaan.

Tapani Veistola, toiminnanjohtaja, tapani.veistola@sll.fi, p. 0400 615 530