Kymmenen syytä siihen, miksi tarvitaan nykyistä pidempi verkkokalastuskielto saimaannorpan elinalueille

Saimaannorpan tilanne ja uhkatekijä

1. Saimaannorppa on erittäin uhanalainen laji

Saimaannorppa on juuri todettu omaksi lajikseen Pusa saimensis. Se on siis vielä erityisempi ja ainutlaatuisempi eläin, kuin olemme aiemmin tienneet, sillä sillä ei ole lähisukulaisia. Vastuu saimaannorpan suojelusta painaa vain ja ainoastaan meidän suomalaisten hartioita. Viimeisimmän kanta-arvion mukaan saimaannorppia on noin 530 yksilöä, ja laji on edelleen erittäin uhanalainen. Kaikkiin norppakantaa uhkaaviin tekijöihin, mukaanlukien kalanpyydyskuolleisuus, täytyy puuttua ja pyrkiä niitä entisestään lieventämään ja eliminoimaan.

2. Kanta kasvaa hitaasti ja paikoin epävakaasti, suotuisan suojelun tasosta ollaan kaukana

Saimaannorppakanta on suojelutoimien ansiosta kasvanut muutaman vuosikymmenen ajan. Tosin hyvin hitaasti ja paikoin epävakaasti. Kannan kasvu voisi olla huomattavasti suurempaa, jos vain haluaisimme. Tehokkain ja käytännössä toimivin ratkaisu olisi luopua kaikista norpalle vaarallisista pyydyksistä. Tavoitteena on, että saimaannorppakanta saavuttaa suotuisan suojelun tason ja että norppa palaa entisille elinalueilleen koko Saimaalle. Tästä ollaan vielä hyvin kaukana, joten suojelutyötä on entisestään tehostettava. Nykyinen kalanpyydyskuolleisuus leikkaa kannankasvusta puolet.

3. Saimaannorpan geneettinen monimuotoisuus vähenee

Saimaannorppakannan kasvusta huolimatta sen ennestään jo kapea geneettinen monimuotoisuus vähenee jatkuvasti. Se altistaa kannan entistä haavoittuvammaksi erilaisia uhkatekijöitä kohtaan. Jotta geneettinen monimuotoisuuden väheneminen saadaan pysäytettyä, nuorten yksilöiden pitää selviytyä lisääntymisikään ja kannan pitää kasvaa mahdollisimman suureksi, jotta se selviytyy erilaisista uhkatekijöistä. Kalanpyydykset tappavat enimmäkseen juuri nuoria yksilöitä.

4. Kalanpyydyskuolleisuus on suurin yksittäinen kuutteja ja nuoria norppia tappava tekijä, ja yhdistettynä muihin uhkatekijöihin pitkällä tähtäyksellä norppakanta ei selviä

Saimaannorppaa uhkaavat tällä hetkellä pahiten ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat leudot talvet, kalanpyydyskuolleisuus sekä rantarakentaminen ja ihmisen aiheuttama häiriö. Itse kannan pieni koko, sen muodostamat osapopulaatiot eri vesistöalueille ja siten sattumatekijä aiheuttavat myös suuren uhan. Pesäkuolleisuutta on onnistuttu vähentämään apukinoskolauksilla ja keinopesillä, mutta on turhauttavaa ja järjetöntä pyydystää näin pelastetut kuutit kalanpyydyksillä muutamaa kuukautta myöhemmin. Tutkimusten mukaan kalanpyydyskuolleisuus on liian suurta, jotta saimaannorpan tulevaisuus olisi turvattu. Lisäksi se on sellainen tekijä, johon voimme vaikuttaa päätöksillä, jos näin haluamme ja vaadimme päättäjiltä.

Vaaralliset verkot

5. Meillä on asetus, jossa kielletään kaikki muut norpalle vaaralliset pyydykset ympärivuotisesti, mutta ohutlankaiset verkot vain keväästä alkukesään

Norpille vaarallisten kalanpyydysten käytön rajoittaminen on osoittautunut toimivaksi keinoksi suojella norppaa ja saada kanta kasvamaan. Meillä on asetus, joka kieltää ympärivuotisesti saimaannorpan keskeisillä elinalueilla norpalle vaarallisten pyydysten käytön. Siinä on vain yksi suuri ja epälooginen puute: kaikkein vaarallisimmat pyydykset eli kaikki kalaverkot eivät kuulu ympärivuotisen kiellon piiriin. Tämä on tietoinen päätös altistaa saimaannorppa ja erityisesti kuutit suurelle määrälle kalanpyydyskuolemia joka vuosi.

6. Norppien kalanpyydyskuolemia (erityisesti verkkoihin) tapahtuu ympäri vuoden ja enemmän kuin havaitaan

Asetus kieltää kaikkien kalaverkkojen käytön vain 15.4.–20.6., jonka jälkeen muikkuverkot ovat sallittuja. Muut ohutlankaiset verkot sallitaan 1.7. alkaen. Tämän vuoksi tietoon tulee joka vuosi muutamasta lähes kymmeneen kalanpyydyksiin, yleensä verkkoon, kuollutta kuuttia tai nuorta norppaa, jotka on siis pyydetty ja tapettu aivan laillisesti. Kalanpyydyskuolemia tapahtuu ympäri vuoden, erityisen paljon loppukesällä ja alkusyksystä sekä talvella talvikalastuksen yhteydessä. Kestämätöntä on myös se, että todellinen kalanpyydyskuolleisuus on noin kolme kertaa suurempaa kuin havaittu. Lisäksi viimeisimmän tutkimuksen mukaan jo pelkästään havaittu kalanpyydyskuolleisuus on selvästi suurempaa kuin norppakanta kestää, jotta sen tulevaisuus olisi turvattu pitkällä aikavälillä.

7. Verkot tappavat muitakin lajeja, esimerkiksi äärimmäisen uhanalaisia lohikaloja

Kalaverkko on saimaannorpan tappaja, mutta muutenkin epäeettinen kalanpyydys. Se pyytää valikoimatta myös esimerkiksi äärimmäisen uhanalaisia lohikaloja (Saimaan järvilohi, saimaannieriä) sekä muita uhanalaisia kalalajeja (taimen, vaellussiika). Verkosta ei voi vapauttaa elävänä takaisin veteen uhanalaisia tai muuten ei-toivottuja kaloja. Verkkokalastuksesta luopuminen helpottaisi uhanalaisten kalojen suojelua.

8. Eläinsuojelunäkökulma tulee ottaa huomioon niin norpan kuin kalojen osalta

Saimaannorppa takertuu ja tukehtuu verkkoon eikä pääse pintaan hengittämään. Norpan tukehtumiskuolema on tuskallinen ja pitkäkestoinen. Laki eläinten hyvinvoinnista kieltää aiheuttamasta eläimille tarpeetonta kipua ja kärsimystä, mitä verkkoon kuoleminen norpalle eittämättä aiheuttaa. Myös kalat tuntevat kipua. Takertuessaan verkkoon ne saavat vammoja ja yleensä lopulta kuolevat verkkoon. Jos vastaavaa kärsimystä aiheuttavia pyydyksiä käytettäisiin maalla eikä pinnan alla piilossa, niitä ei varmasti suvaittaisi.

Vaihtoehtoiset näkymät

9. Laajemmat rajoitukset toisivat vauhtia norppaturvallisten kalanpyydysten kehittämiselle ja käytölle sekä norppaturvallisesti pyydetyn kalan markkinointiin

Verkkokalastuksen rajoittaminen on jo saanut liikkeelle norppaturvallisten kalanpyydysten kehittelyn ja käytön lisääntymisen. Tämä kehitys kiihtyisi ja tehostuisi, jos verkkokalastus olisi kielletty norppa-alueilla ympäri vuoden. Lähes kaikki norppien kalanpyydyskuolemat tapahtuvat vapaa-ajan kalastajille, joiden elinkeino ei ole kalastusrajoituksista riippuvaista. Kotitarvekalaa saa norppaturvallisilla pyydyksillä. Ne kalat, joita ei itse saa pyydettyä, kannattaa ostaa norppaturvallisin menetelmin pyytävältä kaupalliselta kalastajalta. Näin tukee paikallista elinkeinoa. Kaupallisen kalastajan kannattaa huomioida tämä markkinoinnissa ja luoda tuotteelleen norppaturvallinen brändi. Kaupallinen kalastus käyttää jo nyt paljon norppaturvallisia pyydyksiä (esim. nuotta, trooli, kalterirysä). Matkalla kohti verkotonta Saimaata kaupallisia kalastajia tulee tukea siirtymäsäännöksin, investointitukien muodossa sekä taloudellisin korvauksin. 

10. Kansalaiset haluavat suojella saimaannorpan ja vastuulliselle norppaturismille on kysyntää, norppien kalanpyydyskuolemat tuovat huonoa julkisuutta Saimaan maakunnille

Kaikki viimevuotiset kyselytutkimukset ovat osoittaneet, että kansalaiset haluavat nykyistä tiukempia kalastusrajoituksia norppavesille. Verkkoon kuollut kuutti saa aikaa surua, kiukkua ja ahdistusta. Yhä useampi haluaa suojella saimaannorppaa ja myös nähdä sen edes kerran elämässään. Niinpä norppaturismi ja norppasafarit ovat lisääntyneet. Huonosti toteutettuna ne aiheuttavat norpalle häiriötä ja stressiä eivätkä siten ole suotavia. Mutta vastuullisesti toteutettuna ne voivat parhaimmillaan lisätä kansalaisten tietoisuutta ja suojelutahtoa norppaa kohtaan. Ne tuovat aluetta kohtaan myös kiinnostusta, hyvää mainetta ja tuloja. Sen sijaan kalanpyydyksiin kuollet norpat aiheuttavat mainehaittaa, mikä tulevaisuudessa todennäköisesti vahvistuu, mikäli asiaan ei puututa.

Kaarina Tiainen

Kirjoittaja on Luonnonsuojeluliiton saimaannorppa-asiantuntija.

Kirjoitus on julkaistu osana Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hanketta (Our Saimaa Seal LIFE, LIFE19 NAT/FI/000832), joka on Euroopan unionin osarahoittama. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat kuitenkin vain tekijöiden omia eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai CINEAn näkemyksiä. Euroopan unionia tai myöntävää viranomaista ei voida pitää niistä vastuussa.