Hallitus ohitti rakentamislain uudistuksessa luontokadon ja kansalaiset
–
Luonnonsuojeluliitto arvostelee hallituksen ratkaisua edistää maankäyttö- ja rakentamislain uudistuksessa vain rakentamista. Lain kaavoitusta koskevaan osioon ei tehdä uudistuksia. Uusi laki heikentäisi luonnon monimuotoisuutta ja kansalaisten osallistumisoikeuksia, joita hallitusohjelman mukaan piti parantaa.
Hallitus on päättänyt toteuttaa maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksesta vain rakentamista koskevan osan, mutta kaavoitus jäisi ennalleen. Uusi rakentamislaki edistäisi rakentamisen vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta mutta heikentäisi luonnon monimuotoisuutta.
“Uudessa rakentamislaissa on hyviä vaatimuksia rakennusten elinkaaresta, vähähiilisyydestä sekä purkujäteselvityksestä. Sitä vastoin luontokadon torjunta ja kansalaisten osallistumisoikeudet eivät parane vaan heikkenevät”, sanoo Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola.
Lausuntokierroksella olleessa lakiluonnoksessa oli vielä mukana niin sanottu ilmastopykälä, jossa määritettiin, kuinka kaavoituksella ja rakentamisella voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua sen seurauksiin. Myös viheralueiden kaavoittaminen oli luonnoksessa määritetty yhtä pakolliseksi kuin asumisen ja liikenteen ratkaisut.
Uudessa laissa nämä ilmastokriisin ja luontokadon torjunnan kannalta tärkeät pykälät jäävät toteutumatta. Puutteet rakentamislaissa lisäävät parhaillaan uudistettavan luonnonsuojelulain onnistumisen tärkeyttä.
Pääministeri Sanna Marinin hallitus päätti viime viikolla maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen toteuttamisesta. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalla alkusyksystä, ja laki tulisi voimaan vuoden 2024 alusta.
Ympäristöministeriön laatima lakiluonnos oli viime vuoden lopulla lausuntokierroksella.
Rakentamisen ohjaus heikkenee
Luonnonsuojeluliitto arvostelee uutta lakia, koska tärkeä osa lakiuudistukselle asettamista tavoitteista jää toteutumatta. Hallitusohjelmassa kirjoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksesta:
“Vaalitaan kulttuuriympäristöjä ja vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta myös kaupunkiympäristössä. Parannetaan ihmisten osallistumismahdollisuuksia.”
Nyt nämä tavoitteet eivät toteudu.
Uudessa laissa muun muassa rakentamisen ohjaus heikkenee.
Uudessa laissa muun muassa rakentamisen ohjaus heikkenee. Jatkossa lähes 30 neliömetrin kokoisen, muun kuin asuinrakennuksen voisi rakentaa ilman lupaa.
”29 neliömetriä on jo yksiön koko. Kompromissi voisi olla 20 neliömetriä”, Luonnonsuojeluliitto kirjoitti lausunnossaan.
Jos rakennusluvan kynnystä nostetaan esitetyllä tavalla, pykälän vaikutuksia tulee seurata erityisen tarkasti.
Myös kaavoituslaki on uudistettava
Uudessa rakennuslaissa nykyiset suunnittelutarveratkaisut yhdistetään uuteen rakentamislupaan. Nykyisin suunnittelutarveratkaisu mahdollistaa rakentamisen sopivuuden tarkastelun pelkkää rakennuslupaa laajemmin. Se on erityisen tarpeellista ympäristön turvaamiseksi alueilla, joilla ei ole asemakaavaa.
Muutos heikentää kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja suunnittelun laillisuusvalvontaa. Esimerkiksi ympäristöjärjestöillä ei olisi oikeutta hakea muutosta uusiin rakentamislupiin, vaikka suunnitteluratkaisuista nyt on.
”Uudessa laissa rakennusluvista tulee nykyiseen verrattuna paljon laaja-alaisempia. Sen takia ympäristöjärjestöille ja ely-keskuksille pitää tarjota muutoksenhakuoikeus, jotta rakentamisen laillisuutta voidaan valvoa”, Veistola toteaa.
Luonnonsuojeluliiton väliaikainen ympäristöpäällikkö Matti Kattainen vaatii, että seuraavan hallituksen on uudistettava kaavoituslakia, jotta ilmastokriisin ja luontokadon tuomiin haasteisiin pystytään vastaamaan.
“Nyt tehtävillä kaavoilla ratkaistaan minkälaisessa Suomessa eletään 2050-luvulla. Kaavoituksella ratkaistaan koko yhdyskuntarakenteen kestävyys, asuminen, liikenne sekä myös ihmisten virkistykselle ja terveydelle tärkeät lähiluontokohteet”, Kattainen sanoo.
Lisätietoja
Ympäristöjuristi Matti Kattainen
- +358 44 778 5013
- matti.kattainen(a)sll.fi