Hallitus löi hanskat tiskiin Suomen ilmastopolitiikassa

Luonnonsuojeluliiton mielestä on huolestuttavaa, että hallitus ei enää edes yritä näyttää, että ilmastokriisin torjunta otettaisiin tosissaan. Kesällä lausunnoilla olleiden keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (Kaisu) ja maankäyttösektorin toimilla täydennetyn energia -ja ilmastostrategian luonnokset osoittavat, että Suomen hiilineutraaliustavoitteen karkaaminen ei huoleta hallitusta. Hallituksella olisi kuitenkin yhä mahdollisuus lisätä strategioihin vaikuttavia ilmastotoimia. 

Nykyisellään hallituksen linjaukset eivät sisällä riittävän vaikuttavia toimia hiilinielujen pelastamiseksi, metsien hakkuiden kohtuullistamiseksi tai riittävien päästövähennysten toteuttamiseksi. Jotta Suomi voi saavuttaa hiilineutraaliustavoitteen vuoteen 2035 mennessä, näiden toimien tekeminen jää seuraavan hallituksen harteille. 

“Hallitus toistelee, ettei valtionvelkaa saa jättää tulevien sukupolvien maksettavaksi, mutta ilmastotoimet ja ilmaston kuumenemisen seuraukset se on kuitenkin sysäämässä jo kautensa puolivälissä seuraavalle hallitukselle ja tuleville sukupolville. Tämä on vastuutonta ja osoittaa tahdon puutetta, kun ratkaisut ovat olemassa”, sanoo Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Antti Heikkinen. 

Suomen ilmastopolitiikan suuria haasteita ovat esimerkiksi hiilinielujen romahtaminen ylisuurten hakkuiden takia sekä liikenteen ja maatalouden päästöt, jotka eivät vähene. Ratkaisut näihin ongelmiin ovat olemassa. 

Ratkaisujen sijaan hallitus on kuitenkin linjannut, että metsätalouden ilmastotoimien ensisijaisena tavoitteena on turvata metsien hakkuumäärät, eikä vahvistaa hiilinieluja. Liikenteen päästövähennystoimissa on otettu takapakkia, ja tätä alhoa hallitus aikoo syventää entisestään valmistelemalla parhaillaan polttoaineverotuksen keventämistä. Maataloudessa päästövähennyksiin voitaisiin panna vauhtia esimerkiksi satsaamalla kosteikkoviljelyyn, mutta hallitus leikkasi kautensa aluksi tältä rahoituksen. 

“On täysin kestämätöntä, että uusien maankäyttösektorin ilmastotoimien ensisijainen tavoite on metsätalouden hakkuumahdollisuuksien turvaaminen. Metsätaloutta on myös tulevaisuudessa, mutta Luonnonsuojeluliitto esittää, että hakkuita kohtuullistettaisiin noin 55–60 miljoonaan kuutioon vuodessa, kun tällä hetkellä metsiä hakataan yli 70 miljoonaa kuutiota”, sanoo ilmastoasiantuntija Nelli Immonen.

Metsien hakkuutavoitteet on sovitettava yhteen ilmastotavoitteiden kanssa. Nielujen korjaaminen ja hakkuumäärien maltillistaminen vaativat välittömiä toimia, joita Luonnonsuojeluliitto on esittänyt aina maankäytön muutosmaksusta metsälain päivittämiseen ja hiilen sidonnan tukemiseen. Lisäksi puun polton verokannustinta pitäisi karsia. 

“Ilman johdonmukaisuutta ja pitkäjänteisyyttä ilmastotoimista tulee jatkuvasti epäoikeudenmukaisempia ja kalliimpia. Näyttää siltä, että hallitus jättää seuraavalle kaudelle kaikki vaikuttavat päätökset, jotka olisi tehtävä nyt. Tämä on täyttä vastuunpakoilua”, Nelli Immonen sanoo.

Suomi on sitoutunut ilmastotavoitteisiin kansainvälisesti ja kansallisesti. Tavoitteiden saavuttaminen on edelleen mahdollista, mutta se vaatii määrätietoisia tekoja. Suomen talouden kannalta ilmastotoimien tekeminen on kannattavaa.  

Lisätietoja: 

Antti Heikkinen, ympäristöpäällikkö, +358 44 9010 461, antti.heikkinen@sll.fi
Nelli Immonen, ilmastoasiantuntija, +358 45 7885 2037, nelli.immonen@sll.fi