Sijainti: Pääsivu / Ajankohtaista / Blogi / Maakuntauudistus etenee - ympäristö putoamassa kyydistä

Maakuntauudistus etenee - ympäristö putoamassa kyydistä

Ympäristöasioissa viranomaisten tehtävä on osaltaan varmistaa, että ympäristöpäätöksenteolle tyypilliset, erilaiset ja usein ristiriitaiset yhteiskunnalliset intressit tulevat päätöksenteossa asianmukaisesti huomioonotetuksi. Kyse on eduista, jotka ovat kaikille yhteisiä tai joilla ei ole puolestapuhujaa. Tämä tehtävä on nyt vaarassa.

(Kuva: Braz Brandt / Flickr, CC BY-NC-ND 2.0)

Maakuntauudistus tulee, onko joku valmis? Maakuntauudistusta ja valtion ympäristötehtävien uudelleenorganisointia koskeva lakiesitys (HE 14/2018) on parhaillaan Eduskunnan käsittelyssä. Torstaina 12.4.2018 kävin itsekin ympäristövaliokunnassa asiasta Suomen luonnonsuojeluliiton näkemykset lausumassa ja asiasta keskustelemassa. Nyt odotamme tekoja, ennen kuin on liian myöhäistä.

Uudistuksen myötä Suomen ympäristöhallinto on isojen muutosten edessä. Valtion ympäristötehtäviä yhdistetään ja siirretään uuteen valtion lupa- ja valvontavirasto Luovaan sekä toisaalta maakuntiin. Luovan perustaminen on kannatettavaa ja edistää lupa- ja valvonta-asioiden käsittelyn yhtenäisyyttä, yhdenvertaisuutta sekä ennakoitavuutta. Siitä olemme kaikki samaa mieltä. Ainakin periaatteessa.

Hanke etenee kovaa vauhtia ja näyttää siltä, ettei sivulle juuri vilkuilla. Ympäristön kannalta pahinta on, että muutos heikentäisi yleisen ympäristöedun valvontaa

  1. poistamalla viranomaisen valitusoikeuden Luovan omista päätöksistä,
  2. poistamalla valtiolta kaavoituksen laillisuusvalvonnan ja
  3. siirtämällä valtion tehtäviä käytännössä kansalaisten ja ympäristöjärjestöjen vastuulle.


Valtion ydintehtäviin kuuluvaa ja perustuslaissa turvattua yleisen edun valvontaa ja laillisuusvalvontaa ei voi tällä tavoin oikeusvaltiossa jättää osin kansalaisjärjestöille. Taloudelliset seikat, hallinnolliset muutokset tai yleisen edun määritelmälliset vaikeudet eivät ole syy heikentää valtiolle kuuluvaa perustuslaillista tehtävää.

Annettu esitys poikkeaa täysin aiemmasta, kesällä 2017 lausunnoilla olleesta lakiluonnoksesta. Tuolloin ehdotukseen sisältyi riippumattoman yleisen edun valvontayksikön perustaminen Luovaan. Yleisen edun valvonnan järjestämistarve oli myös oikeudellisesti vakuuttavasti perusteltu: ”Organisaatiomuutoksesta huolimatta yleisen edun valvontaa koskevat näkökohdat saattavat eräissä tilanteissa edellyttää yleistä etua valvovan valtion viranomaisen mahdollisuutta saattaa lupaviranomaisen antaman päätöksen lainmukaisuus muutoksenhakutuomioistuimen tutkittavaksi.” Siinähän valitusoikeuden syy on jo kerran sanottu.

Ei, päätösten virheettömyyttä on turha odottaa. Ei, valtiolla on useita, välillä keskenään ristiriitaisia etuja. Siksi valitusoikeus on välttämätön.

Mutta nyt tämä yksikkö on poistettu ja sen sijaan yleisen edun valvonta on tarkoitus sisällyttää ”läpäisevästi ja ennakoivasti lupa-asian käsittelyn kaikkiin vaiheisiin”, jolloin tarvetta valitusoikeudelle ei olisi. Tähän sisältyy kaksikin ajatusvirhettä: 1) ajatus virheettömistä päätöksistä ja 2) ajatus valtion yhdestä kokonaisedusta, jota lupaviranomaisen ratkaisu edustaisi. Ei, päätösten virheettömyyttä on turha odottaa. Ei, valtiolla on useita, välillä keskenään ristiriitaisia etuja. Siksi valitusoikeus on välttämätön.

Vielä Luovaakin vähemmälle huomiolle keskustelussa on jäänyt kaavoituksen laillisuusvalvonnan lakkauttaminen.

Luitte oikein. L a k k a u t t a m i n e n. 

Tällä hetkellä ELY-keskuksilla olevaa kaavoituksen yleistä valvontaa ei siis osoiteta millekään viranomaiselle. Professori Eija Mäkisen mukaan valtion valta muuttuu sektoriperusteiseksi ja sattumanvaraiseksi, toimivaltakysymysten jäädessä monin osin epäselviksi – siten valtiolla ei ole mahdollisuutta kunnolla toteuttaa sille perustuslaissa ja laissa asetettua velvoitetta huolehtia lainalaisuuden ja perus- ja ihmisoikeuksien toteuttamisesta”. Johtopäätös on erittäin vakava ja asia on korjattava.

Luonnonsuojeluliitto ehdottaa, että Luovaan palautetaan aiemmin sinne ehdotettu toimintayksikkö, jonka tehtävänä on valvoa sekä kaavoituksen lainmukaisuutta että ympäristölupien osalta yleistä etua. Se on oikeudellinen vähimmäisvaatimus. Yksikölle tulee myös varata tähän riittävät voimavarat. Se taas on poliittinen valinta. 

Tilanteessa, jossa ympäristöhallinnon rakenne ja viranomaisten toimivaltasuhteet muuttuvat merkittävästi, on välttämätöntä huolehtia yleisen edun ja laillisuusvalvonnan pysyvyydestä. Muu olisi vastuutonta.

Pasi_Kallio__MPaakkanen

Pasi Kallio

Kirjoittaja on Luonnonsuojeluliiton ympäristöjuristi.


Blogi 12.4.2018