Ym­pä­ris­tö­lu­pauk­set lunastettava bud­jet­ti­rii­hes­sä

22.8.2023

Arvoisat Petteri Orpon hallituksen ministerit

Ensimmäinen budjetti mittaa hallituksen todelliset arvot — myös luontotoimissa. Hallitusohjelman otsikko 7.5. kuuluu “Suomi vaalii arvokasta luontoaan” ja sen alla luvataan, että  “Suomi vastaa luontotoimillaan kansainvälisiin sitoumuksiin”.

Hallituksen on heti ensimmäisessä budjettiriihessä huolehdittava luontotoimien rahoituksesta ja luotava edellytykset arvokkaiden valtion metsien suojelulle.

Suomessa on käynnissä vihreiden investointien vyöry, jota vauhdittaa maamme vahva ilmastotavoite. Jopa YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on viitannut hiilineutraali 2035 -tavoitteeseen esimerkkinä, johon kaikkien tulisi pyrkiä. Tämän maineen uskottava ylläpitäminen vaatii aktiivisia toimia.

Tuore ilmastovuosikertomus toteaa, ettei ilmastotavoitteita saavuteta ilman merkittäviä lisätoimia. Orpon hallituksen onkin syytä noudattaa Petteri Orpon perustaman Valtiovarainministereiden ilmastokoalition Helsingin periaatteita ja tuoda budjetointi linjaan ilmastositoumusten kanssa.
(1. Periaate: Asetamme käytännöt ja politiikkatoimet Pariisin sopimuksen tavoitteita tukeviksi).

Ympäristöjärjestöjen päävaatimukset syksyn 2023 budjettiriiheen

• Luonnonsuojelurahoituksen leikkaukset on peruttava.
Luonnonsuojelurahoituksen kaavailtu pudotus on peräti 38% verrattuna Marinin hallituksen aikaiseen rahoitukseen.

Tämä tosiasiallinen leikkaus on peruttava riihessä, sillä esimerkiksi laajan hyväksynnän suojeluohjelmat METSO, Helmi, Nousu ja Vesiensuojelun tehostamisohjelma, joita hallitusohjelma sitoutuu jatkamaan, vaativat tavoitteidensa saavuttamiseen rahoituksen pysyvyyttä ja riittävyyttä.

• Leikattavaa löytyy ympäristölle haitallisista tuista.
Kansliapäälliköiden keskeisiä viestejä hallituksen vaihtoon oli, että ympäristölle haitallisia tukia on suunnattava uudelleen puhdasta siirtymää ja sosiaalista kestävyyttä tukeviksi.

Esimerkiksi maatalouden energiaveron palautuksesta (48,5 milj. € vuonna 2023), turpeen verotuista (121 milj. €), puupohjaisten polttoaineiden verottomuudesta (418 milj. €) ja maakuntalentojen tukemisesta (18 milj. €) kannattaisi luopua sekä pitää kiinni fossiilisten polttoaineiden verotuksen johdonmukaisesta vahvistamisesta. Hallitusohjelmaan kirjattu ajoneuvoveron sekä polttoaineveron CO2-komponentin alennus (yht. 150 milj. €) sen sijaan sotii ilmastotavoitteita ja järkevää taloudenpitoa vastaan.

• Ilmasto- ja luontovelan korjaaminen on saatava välittömästi käyntiin.
Suomen päästökuilu ja siitä koituvat kustannukset kasvavat ja luontokato kiihtyy entisestään, mikäli hallitus ei tee korjausliikkeitä erityisesti maankäyttösektorin ja taakanjakosektorin ilmastotoimien rahoitukseen sekä Metsähallituksen omistajaohjaukseen.

Suomi tarvitsee pikaisesti uuden maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman, jolla nettonielut pelastetaan sekä nieluyksikköjen hankintasuunnitelman, jolla korvataan kaudella 2021–2025 syntyvä hiilinieluvaje. Tämän tulee näkyä mm. Metsähallituksen tuloutustavoitteiden laskemisena, kosteikkoviljelyn, turvemaiden ennallistamistoimien ja talousmetsien luonnonhoidon tuissa sekä maankäytön muutosmaksun pikaisena käyttöönottona. Myös kevyen liikenteen sekä raide- ja linja-autoliikenteen houkuttelevuus tulee turvata budjettipäätöksissä, jotta taakanjakosektorin päästökuilu ei repeä entistä suuremmaksi.

• Korvaamaton kansallisomaisuus turvaan.
Valtion mailta jo paikannetut, suojelun ulkopuolella olevat luonnontilaiset ja vanhat metsät on saatava välittömästi turvaan hakkuilta syksyn 2023 päätöksin.

Tämä ja muu luonto- ja ilmastokestävä metsäomaisuuden hoito edellyttää Metsähallituksen tuloutustavoitteen pienentämistä ja omistajaohjauksen kirkastamista budjettiriihen yhteydessä.

• Luvituksen sujuvoittaminen edellyttää vahvaa ympäristöhallintoa.
Sujuva ja oikeusvarma luvitus sekä lupavalvonta edellyttää vahvaa, riippumatonta ja kunnolla resursoitua ympäristöhallintoa.

Valtioneuvoston omasta vuoden 2021 selvityksestä käy ilmi, että viranomaisen toiminnasta johtuvista syistä merkittävin yksittäinen tekijä lupien viivästymiselle on lupaviranomaisten liian suuri työmäärä. Ympäristöhallinnon alueellinen uudistus voi olla kannatettava edellyttäen, että resursseja vahvistetaan ja yleisen edun valvonta valtion viranomaisen lakisääteisenä tehtävänä turvataan.

Ilmasto- ja luontotoimet ovat järkevää taloudenpitoa, sillä luonto on kaiken talouden perusta. Kunnioittavin terveisin,

Hanna Halmeenpää, puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliitto
Liisa Rohweder, pääsihteeri, WWF Suomi
Touko Sipiläinen, maajohtaja, Greenpeace
Joel Lindholm, puheenjohtaja, Natur och Miljö
Aki Arkiomaa, toiminnanjohtaja, Birdlife Suomi
Riku Eskelinen, toiminnanjohtaja, Luontoliitto

Lisätietoja:

Paloma Hannonen, ympäristöpäällikko, Suomen luonnonsuojeluliitto (paloma.hannonen(a)sll.fi)
Raija-Leena Ojanen, oikeudellinen neuvonantaja WWF Suomi (raija-leena.ojanen(a)wwf.fi)
Kaisa Kosonen, ilmastoasiantuntija, Greenpeace (kaisa.kosonen(a)greenpease.org)

Lisätietoja