Uhkakuvat rakennusten ener­gia­te­hok­kuus­di­rek­tii­vis­tä eivät pidä paikkaansa

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi, josta EU-parlamentti äänesti oman kantansa viime viikolla, on noussut otsikoihin ja kirvoittanut joukon puheita pakkoremonteista. Tämä on kuitenkin harhaanjohtavaa ja maalailee turhia uhkakuvia: mitään ei nimittäin ole vielä päätetty, eikä tietoa lopullisesta direktiivistä ole. Se, mitä tässä vaiheessa tiedetään, on lähtötilanne kolmikantaneuvotteluihin. Tiedämme siis, mitkä ovat EU-parlamentin ja EU-jäsenmaiden kannat komission ehdotukseen rakentamisen energiatehokkuusdirektiivin päivityksestä.

Rakentamisen energiatehokkuusdirektiivi on osa laajempaa kokonaisuutta, jolla EU pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2030 mennessä ja viitoittamaan tietä ilmastoneutraaliustavoitteeseen vuonna 2050. Direktiiviehdotuksen tavoitteena on parantaa rakennuskannan energiatehokkuutta. Energiaa säästettäisiin remontoimalla energiatehokkuudeltaan heikkotasoisia rakennuksia. Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan on nostanut tämän direktiivin tärkeyttä myös energiaomavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta, sillä rakennuksia on energiatehokkuuden parannusten ohella tarkoitus myös ohjata pois fossiilienergiaan pohjaavasta lämmityksestä, eli kaasu- ja öljykattiloista.

Keskeinen keino parantaa energiatehokkuutta on tavoite remontoida rakennuskantaa niin, että  heikoimmat energiatehokkuusluokat poistuvat vuoteen 2033 mennessä. Alkavissa kolmikantaneuvotteluissa tulee olemaan kyse tästä vaatimustasosta. Neuvotteluissa on kyse siitä, mitä energiatehokkuusluokkaa tulee tavoitella ja mihin mennessä ja millä tavalla . Lisäksi neuvotellaan siitä,  millaisella rahoituksella heikoimman rakennuskannan energiatehokkuusremontoinnit järjestetään.

Vaikka lopullista sopua direktiivistä ei vielä ole, on todennäköistä, että EU tulee velvoittamaan energiatehokkuudeltaan heikoimpien rakennusten remontoimista energiatehokkaammiksi. Suomessa monet heikoimmissa energiatehokkuusluokissa G ja F olevat rakennukset on rakennettu 1970-luvulla ja aiemmin. Nämä rakennukset ovat peruskorjausiässä, ja peruskorjauksen yhteydessä on järkevää tehdä myös energiaremontti. Jo nykyinen lainsäädäntö edellyttää energiatehokkuuden parantamista isojen remonttien yhteydessä.

Jo nykyinen lainsäädäntö edellyttää energiatehokkuuden parantamista isojen remonttien yhteydessä.

Energiaremontti kannattaa tehdä, jos rakennuksella on käyttöä. Suomessa yksistään lämmitys vastaa 15 prosentista  kaikesta loppuenergian käytöstä. Ilmastopaneeli on todennut, että rakennusten energiatehokkuuden merkitys korostuu päästöjen vähentämisessä ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Kun luovumme fossiilienergiasta, yhä useammat yhteiskunnan toiminnot sähköistyvät ja tämä vaatii energiatuotannon ja energiajärjestelmän investointeja.

Energiatehokas rakennuskanta on olennainen osa siirtymää, jotta sähköä riittää enemmän toisaalle yhteiskunnassa. Energiatehokkuus rakennuksissa auttaa sekä päästöjen leikkaamisessa että energiaomavaraisuuden parantamisessa ja huoltovarmuudessa. Energiakriisitalvi on nostanut suuret sähkölaskut, mahdollisen sähköjärjestelmän ylikuormituksen ja sähkökatkot kovien pakkasten aikana keskusteluun.

Energiatehokas rakennuskanta on olennainen osa siirtymää, jotta sähköä riittää enemmän toisaalle yhteiskunnassa.

Energiatehokkaat rakennukset suojaavat meitä energian hinnan nousuilta ja ylläpitävät yhteiskunnan sähköjärjestelmän luotettavuutta. Energiatehokkaat rakennukset myös pienentävät asukkaidensa energialaskuja ja tuovat siten säästöjä kotitalouksille.

Parlamentin kannassa energiatehokkuuden parantaminen eli energiaremontti on ajankohtainen, kun rakennuksella on edessä iso remontti tai kun rakennus myydään.  Vuokrattaessa asia on ajankohtainen uuden vuokrasopimuksen yhteydessä. Suurin osa Suomen rakennuskannasta on rakennettu 1960–1980-luvuilla ja peruskorjaukset ovat niissä nyt edessä.  Energiaremonteilla on silloin myös luonteva toteutushetki. Peruskorjausten ja energiaremonttien myötä parannetaan asumismukavuutta sekä energiatehokkuutta ja tuodaan Suomen rakennuskanta uudelle vuosituhannelle.

Kun kyse on EU-sääntelystä, keskustelu tuntuu lähtevän helposti laukalle. Nyt kannattaa muistaa, että energiansäästö on parasta mahdollista energiaa, josta kiittää ilmasto, luonto ja asukkaan kukkaro. Remontit tuovat myös lisää työtä. Samalla on mahdollisuus tehdä satsaus Venäjän brutaalin hyökkäyssodan ja muiden epädemokraattisten valtioiden rahahanojen sulkemiseksi.

Lähteet: Pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategia 2020-2050, löytyy täältä.

Anna Ikonen
Kirjoittaja on suojeluasiantuntija 

Lisätietoja