Uusi rakentamislaki tulee – ilmasto voittaa, luonto häviää

Vauhdikkaiden ja vaarallisten tilanteiden jälkeen eduskunta hyväksynee tällä viikolla uuden rakentamislain. Rakentamislaki on ollut yksi nykyisen hallituksen suurista lakihankkeista, josta ei ole jännitystä puuttunut. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on ollut pitkällinen prosessi, joka alkoi jo Sipilän hallituskaudella. Lopulta maaliin pääsi kuitenkin vain rakentamislaki, ja maankäytön osalta lakiuudistus jatkuu alueidenkäyttölain nimellä myös seuraavalla hallituskaudella.

Uuden rakentamislain keskeisiä tavoitteita on vähähiilisyys, kiertotalous ja digitalisaatio. Vähähiilisyys on olennainen tekninen vaatimus uudessa laissa. Jatkossa  sekä uudisrakentamisessa että peruskorjausten yhteydessä on laskettava hiilijalanjälki.

Vähähiilisyyden vaade sekä kiertotalouden edistäminen materiaali- ja purkuselvityksillä vähentää päästöjä ja auttaa meitä saavuttamaan ilmastotavoitteemme. Lisäksi rakennusten pitkäikäisyys ja muunnteltavuus ovat ilmaston ja ympäristön kannalta hyviä periaatteita. Lisäksi ympäristövaliokunta tähdensi mietinnössään, että rakentamislakiesityksen tarkoituksena ei ole edistää eikä helpottaa rakennusten purkamista ja korosti, että lähtökohtana tulee olla vanhan säilyttäminen ja korjaaminen.

Rakentamislain yksi keskeinen iso muutos on lupakäytännön muuttaminen niin, että rakennusluvan ja toimenpideluvan sijaan tarvitaan enää vain yksi rakentamislupa (jos tarvitaan). Kunnilla kuitenkin säilyy rakennusjärjestys ja kaikkia rakentamisen ohjeita täytyy noudattaa.

Luontokato pahenee

Rakentamislaki ei valitettavasti auta luontokadon torjunnassa. Luontoarvoja ei ole mainittu edes rakentamislain tavoitepykälässä. Niitä ei ole myöskään esimerkiksi rakentamisluvan ehdoissa eikä rakentamisen sijoittamisen kriteereissä asemakaava-alueella tai suunnittelutarvealueella. Kulttuuriympäristö ja maisemat on otettu rakentamislaissa luonnon monimuotoisuutta paremmin huomioon.

Luonnon kannalta on vaarallista, että uusi laki heikentää rakentamisen ohjausta. Rakentajan valta kasvaa kunnan ja luonnon kustannuksella. Esimerkiksi 29 neliömetrin eli yksiön kokoisen rakennuksen voi rakentaa ilman rakentamislupaa. Rakentaminen ilman rakentamislupaa tai esimerkiksi katusuunnitelmaa ei  jatkossakaan olisi mahdollista, jos rakentamisesta olisi vähäistä merkittävämpää vaikutusta ympäristönäkökohtiin. Yksittäinen vähäinen vaikutus ei ole merkittävä, mutta vaikutusten ketjussa aiheuttaa pitkällä aikavälillä merkittävää luontokatoa

Uudessa laissa on nykyiseen verrattuna monia muitakin löysennyksiä. Ne voivat lisätä hallitsematonta rakentamista maaseudulla ja haja-asutusalueilla, mutta myös kaavanvastaisia poikkeamislupia asemakaava-alueilla.

Kansalaisten ympäristöoikeudet eivät myöskään edenneet. Esimerkiksi ennen poikkeamislupaa tai maisematyölupaa järjestöjä ei tarvitse kuulla. Näin luonnonsuojeluyhdistystemme ainoa keino vaikuttaa on muutoksenhaku päätöksestä, jos sen sattuu valitusaikana huomaamaan.

Tästä uudistuksesta jäivät pois kaavoituksen pykälät. Ne siirrettiin uuteen alueidenkäyttölakiin, jonka sisällön kehittäminen jäi seuraaville hallituksille. Luonnonsuojeluliitto esitti alueidenkäyttölain jatkotyön aloitusseminaarissa monia kehittämistoimia luontoasioiden parantamiseksi kaavoituksessa.

 

Anna Ikonen
Kirjoittaja on suojeluasiantuntija.

Matti Kattainen
Kirjoittaja on ympäristöjuristi.

Tapani Veistola
Kirjoittaja on toiminnanjohtaja.

Lisätietoja