Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

”Verk­ko­ka­las­tus pitää kieltää ja norpalle louhia pesäluolia ran­ta­kal­lioi­hin” – lapset taas norppaleirillä Turponsaaressa

Lasten norppaleiri järjestetään jo yhdeksättä kertaa. 8–12-vuotiaat lapset tutustuvat viikon ajan Saimaan luontoon ja norpan elämään leiriolosuhteissa Pihlajaveden Turponsaaressa. Luonnonsuojeluliiton saimaannorppatyöntekijät vierailivat leirillä sen keskivaiheilla ja vastailivat lasten visaisiin kysymyksiin.

Luonnonsuojeluliiton saimaannorppa-asiantuntija Kaarina Tiainen kertoi leiriläisille saimaannorpasta. Kuva: Hanne Kosonen / Luonnonsuojeluliitto

Saimaan Pihlajavesi on saimaannorppien keskeisin elinalue. Kaiken kaikkiaan reilusta neljästäsadasta norpasta yli sata elää Pihlajavedellä Savonlinnan eteläpuolella. Siksi Retki-Tovereiden maja Turponsaaressa Pihlajavedellä on oiva paikka viettää lasten norppaleiriä. Tosin ei silti ole ollenkaan varmaa, että leiriläiset norpan näkevät, sillä tähän aikaan vuodesta norppa viettää suurimman osan ajastaan vedessä ja sukelluksissa. Monenlaista kivaa kesäpuuhaa ja norppateemaista toimintaa leirillä on joka tapauksessa tarjolla.

Lapsille oli toteutettu leirivihkot omia havaintoja ja muistiinpanoja varten.

Luonto-Liiton Savo-Karjalan piirin järjestämä ja Suomen luonnonsuojeluliiton tukema lasten norppaleiri järjestettiin nyt jo yhdeksättä kertaa. Viikon ajan 8–12-vuotiailla lapsilla on mahdollisuus päästä tutustumaan Saimaan luontoon ja norpan elämään leiriolosuhteissa. Ohjelmassa on yöpymistä teltassa, saunomista, uintia, retkeilyä ja iltanuotiota sekä paljon kivoja kavereita.

Norppaleirillä yövyttiin teltoissa.

Leirille osallistui 16 lasta eri puolilta Suomea. Yli puolet lapsista oli Saimaan alueelta. Toimintaa ohjasi viisi leiriohjaajaa, ja maittavaa kasvisruokaa valmisti leirikokki.

Leirikokin loihtimat vegaaniset ruoat maistuivat niin leiriläisille kuin vierailijoillekin.

Tänä vuonna leirillä oli teemana luonnontuntemus ja tutkimus. Leiriläisille oli tehty valmiiksi leirivihkot, joihin osallistujat saivat kirjoittaa jo etukäteen ajatuksiaan ja toiveitaan viikosta sekä havaintoja ja tutkimustuloksia leirin aikana.

Leirivihkoihin koottiin muun muassa eläin- ja kasvihavaintoja.

Leirin ensimmäisinä päivinä tutustuttiin alueen hyönteisiin. Norppa-aiheeseen siirryttiin kolmantena leiripäivänä, kun paikalla vierailivat Luonnonsuojeluliiton saimaannorppatyöntekijät Kaarina Tiainen, Hanne Kosonen ja Marjaana Kovanen. Auringonpaisteisella rantakalliolla Tiainen kertoi leiriläisille saimaannorpan elämästä ja suojelusta sekä nykytilanteesta.

Kaarina Tiainen kertoi saimaannorpan pesinnästä ja poikasesta oikean kokoisen kuuttipehmon avulla.

Lapsissa oli paljon jo useamman kerran leirillä olleita, joten kuulijoilla oli pohjatietoa norpista. Leiriläisillä oli silti paljon kysymyksiä, ja osa niistä oli todella kinkkisiä. Erityisesti ilmastonmuutos ja sen vaikutukset norppaan, kalastusasiat sekä ihmisen ja norpan kohtaamiset mietityttivät lapsia. Esimerkiksi tällaisia asioita lapset kysyivät:

  • Ihminenhän ei näe ilmaa, mutta voiko norppa nähdä vettä?
  • Onko Saimaassa norpalle vaarallisia kaloja?
  • Syökö norppa pallokalaa?
  • Voiko norppa hyökätä ihmisen kimppuun?
  • Voisiko norppa vahingossa raapaista minua kynsillään, kun menen uimaan?
  • Voisiko norpalla ratsastaa? (Siis jos se olisi mahdollista, kestääkö norppa ihmisen painon?)
  • Jos/kun ilmastonmuutos etenee, voiko Suomeen levittäytyä haita?
  • Millainen on norpan kakka?
  • Voiko norppa sairastua? Mitä tauteja sillä voi olla?
  • Voiko norppa saada kaksoset?
  • Onko norppa pariuskollinen?
  • Voisiko norpalle louhia pesäluolia Saimaan rantakallioihin, jos lunta ei ole riittävästi?
  • Kuka on maailman kuuluisin norppa?
  • Miksi verkkokalastusta ei kielletä, kun voi kalastaa mato-ongella?
  • Miksi kuutin karva on harmaa eikä valkoinen?
  • Millainen rangaistus tulee, jos tappaa norpan? Voiko joutua vankilaan?

Kyselytulvan jälkeen lapset saivat vielä tutustuttavaksi saimaannorppaesitteitä ja Norppatouhuja-puuhakirjan, jonka tehtäviä moni ryhtyikin oitis ratkomaan.

Norppaoppitunnin jälkeen majan kuistille muodostui jono, kun leiriläiset ryntäsivät hakemaan vierailijoiden tuomia esitteitä, puuhakirjoja ja tarroja.

Osa leiriläisistä ryhtyi maalaamaan norpan muotoisia kiviä pikkunorpiksi. Rauhallisen iltapäivähetken aikana leirin toinen johtaja Riikka Lipponen kertoi leirin loppupäivien ohjelmasta:

”Huomenna lähdemme retkelle saaressa sijaitsevaan perinnemaisemakohteeseen. Tutustumme siihen ja sen kasvi- ja perhoslajistoon, mutta jo matkalla havainnoimme metsätyyppejä ja metsälajistoa. Leirin viimeisenä päivänä järjestetään satuseikkailu. Sen sisältö on vielä vähän auki, mutta siinä on tarkoitus nostaa esiin leirillä opittuja asioita hauskan ja jännittävän seikkailun tiimellyksessä.”

Leirielämään kuuluu tietysti uintia ja mahdollisuus käydä vesillä soutuveneillä. Toiveissa oli vielä, että jospa se norppakin näyttäytyisi. Näkyy norppa tai ei, joka tapauksessa leirielämä Turponsaaressa on muistorikas luontoelämys niin lapsille kuin leiriohjaajillekin.

Kaarina Tiainen
Kirjoittaja on Luonnonsuojeluliiton saimaannorppa-asiantuntija

Kuvat: Hanne Kosonen

Vierailu norppaleirillä toteutettiin osana Yhteinen saimaannorppamme LIFE -hanketta, joka on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta.

 

Lisätietoja

Saimaannorppa-koordinaattori (vuorotteluvapaalla 27.2.2023 asti) Kaarina Tiainen

Jaa sosiaalisessa mediassa