Suomen luon­non­suo­je­lu­lii­ton EMKR-kommentit

29.1.2021

MMM

Suomen luonnonsuojeluliiton EMKR-kommentit

Viitaten kokoukseen 22.1.2021

Yleisesti ottaen Norjan lohi on kaikkine tuotantoketjun erikoisuuksineen volyymiltään kansainvälinen ympäristöongelma, ja kirjolohi puolestaan maailman kahdeksan pahimman haitallisen vieraslajin joukossa. Niille perustuvia toimenpiteitä emme voi mitenkään kannattaa vaan vastustaa.

Vesiviljelyllä ei muutenkaan saa lisätä Itämeren kuormitusta. Sillä on kuitenkin tiettyjä mahdollisuuksia suljetun kierron laitosten lisäksi lisäravinteita vielä kestävillä sisävesillä. Myös päästöjen vähentäminen mahdollistaa suurempaa tuotantoa nykyisten lupien rajoissa, mutta toisaalta Itämeressä kaikkien pitäisi nyt vähentää päästöjä entisestään.

Silakatkin tulee syödä ihmisten suoraan eikä ”Itämerirehun” ja kirjolohen kautta. Silakan käytön lisäämisessä ovat ohjelman ylivoimaisesti suurimmat mahdollisuudet.

Yhtenä strategisena uutena ongelmana on tullut järviemme kohonnut elohopeapitoisuus, joka uhkaa ammattikalastusta laajoilla alueilla. Se voi pudottaa pohjaa kotimaisen kalan lisäämistavoitteilta. Tilanne saattaa pahentua ilmastonmuutoksen aiheuttaman kausisateisuuden lisääntymisen takia, koska elohopeaa pääsee mm. ojitetuilta suo- ja metsäalueilta. Joissakin tapauksissa voimalaitospatojen säännöstely pahentaa asiaa (kun vedenpinta on ylhäällä, vesistöpäästöt voivat valuma-alueella pahentua). Tästä syystä erilaisia vesistönsuojeluhankkeita tulisi lisätä ja esimerkiksi HELMI-ohjelman ennallistamistavoitteita tulisi soiden, metsien ja pienvesien osalta laajentaa. Ks. pintavesiemme kemiallisen tilan kartta https://www.ymparisto.fi/pintavesientila#kemiallinen

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO

Toimeksi saaneena, yhteistyöterveisin

Tapani Veistola
suojelupäällikkö

Lisätietoja