Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Jättiputken torjuntavoitto Varsinais-Suomessa: lähes kahdeksan jal­ka­pal­lo­ken­täl­lis­tä

Suomen luonnonsuojeluliitto torjui jättiputkea yhteensä 5,6 hehtaaria eli lähes kahdeksan jalkapallokentällistä kuluneena kesänä yhdessä Varsinais-Suomen kuntien kanssa. Samalla asukkaille annettiin tietoa jättiputkien ja muiden haitallisten vieraslajien luonto- ja terveysvaikutuksista.

VieKas LIFE hanke torjuu jättiputkia Varsinais-Suomessa. Kuva: Mikaela Mäkilä /VieKas LIFE SLL

Toukokuusta syyskuuhun Varsinais-Suomessa liikkui kaksi pakettiautoa, mukanaan jättiputkien torjuntaan erikoistunut henkilökunta ja kalusto. Janne Viitala, Mikaela Mäkilä, Haidar Makki ja Katarina Pessa muodostivat kaksi kahden hengen pakettiautotiimiä. Työtä koordinoi taustalla Jenni Lento, joka esimerkiksi laati tiimeille reittiohjeita, priorisoi torjuntakohteita ja tarvittaessa myös osallistui torjuntatoimiin.

Jättiputken torjuntatyötekijät yhteiskuvassa. Vasemmalta Mikaela, Jenni, Katarina ja Janne.

Pakettiautotiimit torjuivat tunnettuja jättiputkikasvustoja sekä kuntien alueilla että yksityispihoilla. Jättiputkikasvustoja niitettiin, kaivettiin ylös maasta, peitettiin biohajoavalla katekankaalla ja niiden kukinnot poistettiin tavattaessa. Torjuntatyössä syntynyt kasvijäte käsiteltiin huolellisesti niin, ettei kasvi siitä pääse leviämään tai itämään. Kasvustoilta poistetut kukinnot kuljetettiin tiiviisti pakattuna alueen jätekeskuksiin poltettavaksi.

Merkittävä osa jättiputkikasvustoista sijaitsi yksityismailla. Ennen töiden aloittamista työntekijät ottivat yhteyttä maanomistajiin saadakseen maanomistajalta luvan torjunnalle. Kotipihoilla tai puhelimitse syntyi tärkeitä kohtaamisia, joissa torjuntatiimiläiset välittivät tietoa haitallisista vieraslajeista, niiden vaikutuksista ja leviämistavoista. Uuden tiedon motivoimana monet asukkaat ryhtyivät myös omatoimisesti ja turvallisesti kitkemään haitallisia lajeja tontiltaan ja lähiympäristöstään

Kukintojen poistaminen on tärkeää siemenistään lisääntyvän jättiputken leviämisen estämiseksi. Työtä tehdään myös haastavissa olosuhteissa. Kuva: Mikaela Mäkilä / VieKas LIFE SLL

Jättiputket lukeutuvat Suomen haitallisimpiin vieraslajeihin ja ne kuuluvat myös EU:n haitallisten lajien listalle. Jättiputkien kasvineste voi aiheuttaa paljaalle iholle päästessään kivuliaita ja pitkäaikaisia ihovaurioita. Tästä syystä lajin torjunnassa on tärkeää suojata iho päästä varpaisiin ja suunnitella työn vaiheet huolellisesti etukäteen.

Suomen luonnonsuojeluliitto jatkaa jättiputkien torjuntaa Varsinais-Suomessa yhdessä alueen kuntien kanssa syksyyn 2023 saakka. Se on osa VieKas LIFE -hanketta, jota Suomen luonnonsuojeluliitto koordinoi. Varsinais-Suomi valikoitui kohdealueeksi, koska siellä tiedot kasvustojen määristä ja sijainneista olivat tarkimmat.

Luonnonsuojeluliiton suurhankkeen jättiputkitoiminnan tavoitteena on esitellä suomalaisille kunnille ja asukkaille kustannustehokas ja kestävä tapa hävittää jättiputkikasvustoja. Kestävä tulos saavutetaan parhaiten torjumalla jättiputkea kuntarajoista riippumatta, koko maakunnan alueella. Luonnonsuojeluliiton hankkeen tekemä torjuntatyö tarjoaa kunnille halvan, helpon ja mutkattoman tavan hoitaa lakisääteistä velvollisuuttaan maanomistajina hävittää haitallisia vieraskasvilajeja alueiltaan. VieKas LIFE henkilöstö hoitaa työntekijöiden rekrytoinnin ja varustamisen sekä huolehtii toiminnan kaikista työnohjaus- ja taloushallintovelvoitteista. Yhteistyö Luonnonsuojeluliiton kanssa säästää siis kuntien niukkoja resursseja – poistaen samalla suuren riskin asukkaiden terveydelle sekä luonnon monimuotoisuudelle.

VieKas jättiputkipaku kentällä. Kuva: Titta Vikstedt / VieKas SLL

Jättiputkien torjuntakesä 2020 numeroina

  • Yhteensä 265 jättiputkikasvustoa käsiteltiin niittämällä, peittämällä katekankaalla, kaivamalla ylös tai poistamalla kukinnot.
  • Käsitelty pinta-ala oli yhteensä 5,6 hehtaaria, joista katekankaalla peitettiin 0,3 hehtaaria
  • Jättiputkiyksilöitä hävitettiin lähes 5400 kappaletta.
  • Torjuntaa tehtiin yhteistyössä 12 kunnan kanssa: Loimaa, Paimio, Laitila, Mynämäki, Masku, Marttila, Koski Tl, Pöytyä, Aura, Lieto, Naantali ja Raisio.

Tiesitkö?

Suomessa esiintyvät jättiputkilajit (Heracleum persicum -ryhmä) aiheuttavat haittaa alkuperäiselle lajistolle ja terveydellistä haittaa ihmisille. Ne alentavat maan arvoa ja heikentävät virkistysalueen laatua. Luonnonsuojeluliiton jättiputkitoiminta tukee Suomessa vuonna 2018 hyväksytyn vieraslajien hallintasuunnitelman tavoitetta, jonka mukaan jättiputket hävitetään maastamme vuoteen 2038 mennessä.

Lue lisää SLL:n VieKas LIFE -hankkeen tavoitteista ja toiminnasta.

 

 

Lisätietoja

Vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä

Jaa sosiaalisessa mediassa