VieKas LIFE  (20182023) on Suomen suurin ja kunnianhimoisin haitallisten vieraslajien kartoitukseen, torjuntaan ja tietoisuuden levittämiseen keskittyvä hanke. Haitalliset vieraslajit aiheuttavat vahinkoa luonnolle, terveydelle ja taloudelle, ja vaikutukset tulevat kasvamaan ilmaston lämmetessä.

Vaali Suomen luontoa. Viekkaat vieraslajit vaativat viekasta toimintaa.

Kuva: Kuva: Maja Dumat (CC BY 2.0)

Vieraslajien ABC

Tiiviisti tietoa haitallisista vieraslajeista, niiden vaikutuksista ja havaintojen ilmoittamisesta.

Vieraslajien ABC

Tietoa VieKas LIFE -hankkeesta

Tutustu Suomen luonnonsuojeluliiton kunnianhimoiseen vieraslajihankkeeseen, hankekumppaneihin ja toimintamuotoihin.

Tietoa VieKas LIFE -hankkeesta

Mukaan viekkaaseen toimintaan!

Innostavaa vieraslajitoimintaa kansalaisille, kouluille ja kunnille

Lähde mukaan toimintaan!

Kansalaisten vieraslajisivut

Tietoa vieraslajeista, niiden torjunnasta ja työkalut havaintojen ilmoittamiseen. Avautuu uuteen välilehteen.

Kansalaisten vieraslajisivut

Yhteystiedot ja medialle

Hankkeen yhteystiedot, ladattavat kuvat ja logot

Ota yhteyttä

VieKas LIFE -hankkeen kohdevieraslajit

Jättipalsami (Impatiens glandulifera)

Tuntomerkit, biologia & elinympäristö

Tuntomerkit: korkeus täysikasvuisena 50 – 300 cm. heinäkuussa (Etelä-Suomi) ilmestyvät valkoiset, pinkit tai violetit ”orkideamaiset” kukat. Sahalaitaiset, pitkulaiset ja teräväkärkiset lehdet kasvavat kahden tai kolmen lehden sarjoissa varren paksummista solmukohdista

Biologia: Yksivuotinen laji, joka lisääntyy vain siemenistään. Siemenet kypsyvät elokuussa (Etelä-Suomi) turpeissa siemenkodissa, mitkä hajotessaan sinkoavat siemenet metrien päähän. Yksi yksilö voi tuottaa tuhansia siemeniä.

Elinympäristöt: Puronvarret, rannat, lehtometsät ja muut kosteat kasvupaikat.

Jättiputket (Heracleum persicum-ryhmä)

Tuntomerkit, biologia ja elinympäristö

Tuntomerkit: Valtavat, päältä kaljut mutta alta karvaiset lehdet ovat täysikasvuisina jopa 1,5 m leveitä ja lehtiruodin kanssa jopa 3 m pitkiä. Särmäinen, laikukkainen ja vaihtelevasti karvainen, 5–10 cm paksu kukintovarsi voi kasvaa 2,5–5 m korkeaksi. Tuoksu voi olla anismainen tai pistävän epämiellyttävä). Suuri, porkkananmuotoinen juuri voi ulottua 0,5 m syvyyteen.

Biologia: Monivuotisia kasveja, jotka leviävät ainoastaan siemenistään. Yksi yksilö tuottaa keskimäärin 20 000, mutta jopa 100 000 siementä, jotka kypsyvät elo-syyskuussa.

Elinympäristö: tien- ja radanvarret, joutomaat, hylätyt pihat, metsät ja maankaatopaikat

HUOM! Jättiputket ovat ihmisen terveydelle haitallisia. Kasvineste aiheuttaa iholla kemiallisen palovamman auringonvalon vaikutuksesta.

Keltamajavankaali (Lysichiton americanus)

Tuntomerkit, biologia & elinympäristö

Tuntomerkit: Laji kukkii aikaisin keväällä toukokuussa kasvattamalla n. 0,5 m korkean nuijamaisen kukkavarren kirkkaankeltaisine tukilehtineen. Suurikokoiset, kiiltävät ja kaljut lehdet levittäytyvät lehtiruusukkeena jopa 1 m² alueelle. Englannissa ja Ruotsissa laji tunnetaan ”haisunäätäkaalina”, joka kertoo lajin pahaksi mielletystä hajusta.

Biologia: Keltamajavankaali lisääntyy siemenistään, joilla on hyvä itämiskyky. Kelluvat siemenet leviävät tehokkaasti virtaavan veden mukana.

Elinympäristö: ojien, purojen ja lampien rannat ja muut kosteat kasvupaikat. Saattaa löytyä myös puutarhasta istutettuna.

VieKas LIFE -hankkeen julkaisemat tiedotteet ja artikkelit

2020

Ajankohtaista 6.11: Jättiputken torjuntavoitto Varsinais-Suomessa: lähes kahdeksan jalkapallokentällistä
Ajankohtaista 22.9: Jättiputkien kimppuun koivutisleellä (VieKas LIFE)
Lausunto 31.8: Lausunto haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmasta
Ajankohtaista 14.8: Jättipalsamin torjunta kotipihalla ja suuremmissa talkoissa
Ajankohtaista 31.7: Ota haitalliset vieraslajit haltuun Luonnonsuojeluliiton ja Marttojen ilmaisilla verkko-opinnoilla
Tiedote 13.5: Kurtturuusu ja muut haitalliset vieraskasvilajit tutuiksi ilmaisilla verkko-opinnoilla
Haastattelu 5.3: Vuoden luontovapaaehtoinen Tiina Tikkanen on kokenut vieraslajitorjuja
Ajankohtaista 17.1: Kuopio kartoitti keinoja tukkia haitallisten vieraslajien leviämisväyliä

2019

Blogi 2.10: VieKas LIFE -matkaraportti Slovenia 23.–28.9.2019: vieraslajitutkijoiden konferenssin tuliaiset Suomeen
Ajankohtaista 16.7: Haitalliset vieraslajit ja vieraslajilaki – miten suomalaisten olisi hyvä toimia ja miksi?
Vastine 14.6: VieKas LIFE -hankkeen ja Suomen ympäristökeskuksen vastine HS:n 13.6.2019 mielipidekirjoitukseen
Tiedote 28.5: Haitallisia vieraskasveja torjuva hanke kannustaa suomalaisia luonnonsuojelutekoihin
Luonnonsuojelija -lehti 20.5: Viekkaat valloittajat
Luonnonsuojelija -lehti 20.5: Ryhdy VieKas-aktiiviksi!
Lausunto 6.4: Ehdotus haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi

2018

Luonnonsuojelija -lehti 26.11: Yhdessä vieraslajeja vastaan

VieKas LIFE, ”Finvasive LIFE”

(LIFE17 NAT/FI/000528)

Awareness building, surveying and controlling invasive alien species (IAS) in Finland -LIFE+

Koordinaattori: Suomen luonnonsuojeluliitto

Hankkeen kesto: 8/2018–12/2023

Hankkeen budjetti: 2 473 531 euroa, josta 60 % on EU LIFE -rahoitusta.

Life on Euroopan unionin rahoitusjärjestelmä, jonka tarkoituksena on kehittää yhteistä ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä tukemalla luonnonsuojelu- ja ympäristöhankkeita eri puolilla Eurooppaa. 

Tämän sivuston sisältö ja hankkeen viestintä edustaa ainoastaan VieKas LIFE -hankkeen näkemyksiä. EASME/Euroopan komissio ei ole vastuussa sivuston sisältämän informaation mahdollisesta käytöstä.

VieKas LIFE somessa


Facebook


Instagram


Twitter

Tilaa VieKas LIFE-vieraslajihankkeen uutiskirje

Haluatko pysyä kärryillä Suomen suurimman vieraslajihankkeen uutisista, kuulumisista ja voitoista? Tilaa VieKas uutiskirje!

Uutiskirjeessä on tarjolla myös lajiesittelyjä, torjuntavinkkejä ja tietoa tulevista kartoitus- ja kitkentätapahtumista.