Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen käsittelyssä ei kuulla riittävästi jatkuvan kasvatuksen tutkijoita
Avohakkuut historiaan -kansalaisaloitteen takana olevat ympäristöjärjestöt ovat huolestuneita siitä, että maa- ja metsätalousvaliokunnan tämänpäiväiseen, aloitetta käsittelevään asiantuntijakuulemiseen ei ole kutsuttu riittävästi tutkijoita, jotka olisivat itse tutkineet metsien jatkuvaa kasvatusta.
Oikaisu: Tiedotteessamme kerrottiin aiemmin, että perjantaina 23.10.2020 eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa kuulluista asiantuntijoista kukaan ei olisi itse tutkinut metsien jatkuvaa kasvatusta. Tämä ei pidä paikkaansa vaan kaksi kuulluista henkilöistä on tutkinut asiaa myös itse. Pahoittelemme virheellistä tietoa. Lisäksi tiedotteen lähettämisen jälkeen on tullut tietoon, että myöhemmin marraskuussa valiokunta aikoo kuulla lisää asiantuntijoita.
Valiokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk) lupasi aloitteelle monipuolisen käsittelyn, mutta näin ei näytä riittävässä määrin olevan tapahtumassa.
“Jos toista kuulemista ei tule, näyttää siltä, että 60 000 suomalaisen allekirjoittama kansalaisaloite saa yksipuolisen käsittelyn, joka ei perustu parhaaseen asiantuntijatietoon. Toivomme vahvasti, että lisää asiantuntijoita kuullaan vielä uudessa kuulemisessa”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Harri Hölttä.
Metsätalous on suurin yksittäinen syy sille, että kolmannes Suomen uhanalaisista lajeista on metsässä eläviä lajeja. Avohakkuista luopuminen valtion metsissä olisi ensimmäinen askel kohti kestävää metsätaloutta. Avohakkuista luopuminen valtion metsissä auttaisi myös hidastamaan ilmaston kuumenemista ja pitäisi vesistöt puhtaampina.
”Ilmastonmuutoksen torjunta, siihen varautuminen ja monimuotoisuus edellyttävät metsänhoidon monipuolistamista ja valtion olisi toimittava esimerkkinä. Juuttumalla vanhoihin yksipuolisiin käytäntöihin otetaan suuria riskejä”, toteaa Helsingin yliopiston kansantaloudellisen metsäekonomian professori Olli Tahvonen.
Kansalaisaloitteen eduskuntakäsittely ei ole toistaiseksi tuonut mitään uutta keskusteluun avohakkuista. Esimerkiksi aloitteen lähetekeskustelussa moni kansanedustaja toisteli jo aiemmin virheellisiksi todettuja väittämiä. Suomen luonnonsuojeluliitto kumosi tuoreeltaan monet keskustelussa esitetyt väitteet.
Lisätiedot:
Harri Hölttä, Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja, p. 040 7229224
Hanna Paulomäki, Greenpeace Suomen maajohtaja, p. 040 701 8933
Bernt Nordman, Natur och Miljö (erityisesti ruotsinkieliset mediat) p. 045 2700 313
Lauri Kajander, Luonto-Liiton metsävastaava, p. 045 1179610
Tero Toivanen, BirdLife Suomen suojeluasiantuntija, p. 010 406 6203
Lahjoita metsille!
Tukemalla Luonnonsuojeluliiton metsätyötä olet mukana suojelemassa arvokkaita metsiämme. Lahjoituksilla kampanjoimme metsien puolesta, kartoitamme metsäluontoa ja neuvottelemme arvokkaiden metsien säilymisestä, tuotamme metsiin liittyvää tietoa ja viemme sitä päättäjille.
Tee kertalahjoitus metsille, vesille ja soilleSinua saattaisi kiinnostaa
Ikimetsien kanahaukka löysi turvapaikan kaupungista
Suomen vanhojen metsien kadotessa ja talousmetsien nuortuessa kaupunkien pirstaleinenkin luonto nousee arvoon arvaamattomaan. Metsätalouden…
Lue lisää
Onko orava pian uhanalainen? ”Kun yleinen laji taantuu, pitäisi hälytyskellojen soida”
Vaikka orava on kaupungeissa yleinen laji, metsissä sillä menee huonosti. Oravakanta on romahtanut viimeisten vuosikymmenten aikana. Oravan…
Lue lisää