Karoliina Auvinen: Lopetetaan polttaminen

Biomassan polttaminen on vielä nyt yrityksille halvin tapa tuottaa sähköä, eikä turpeen polttaminenkaan kalliiksi tule. Biomassan vero on nolla ja turpeenkin vain 3 euroa megawattitunnilta.

”Nyt turpeen vero onneksi nousee, sanoo Suomen ympäristökeskuksen eli SYKE:n erityisasiantuntija Karoliina Auvinen.

Sanna Marinin hallitus päätti budjettiriihessään lähes tuplata turpeen verotuksen 5,7 euroon megawattitunnilta. Veromuutosten takia turve kallistuu hieman. Teollisten lämpöpumppujen kilpailukyky paranee, koska myös sähkövero laskee.

Turpeen verotaso jää korotuksesta huolimatta alhaiseksi ja sen veroetu suhteessa muihin lämmityspolttoaineisiin säilyy. Siksi Auvinen sanoo, että hallituksen lupaama turpeen lattiahinta pitää nostaa niin korkeaksi, että polttamisen sijaan kaukolämpöyhtiöille ympäristö- ja hukkalämmön hyödyntäminen muuttuu taloudellisesti houkuttelevaksi.

”Polton lisäksi turpeesta tulee valtavat maaperäpäästöt, kun se kutistaa Suomen tärkeitä hiilivarastoja. Lisäksi bioenergialle pitäisi harkita veroa, sillä kysynnän kasvu voi johtaa siihen, että metsää hakataan suoraan polttoon ja hiilinielut hupenevat.”

Ympäristölämpöä on kaikkialla

Auvinen sanoo, että kaukolämpöyhtiöiden on viimeistään nyt käännettävä katseensa teollisten lämpöpumppujen suuntaan.

Hukkalämpöä yritykset ottavat käyttöön jo nyt, mutta hukkalämmön lähteet ovat rajallisia.

Esimerkiksi Kankaanpää on ottamassa käyttöön kipsilevytehtaalta saamansa hukkalämmön sekä Helsinki ja Espoo keräävät lämpöä jätevedestä. Datakeskusten lämpöä kerätään esimerkiksi Mäntsälässä ja Tampereella.

Hukkalämmön lisäksi toinen tärkeä lämmönlähde on kaikkialla. Ympäristölämpöä on esimerkiksi geoterminen energia, maalämpö, vesilämpö ja ilmalämpö.

Jotakin ympäristölämpöä löytyy kaikkialta.

”Maalämmön hyödyntäminen voi olla hankalaa pohjavesialueilla, mutta ainakin ilmaa on kaikkialla.”

Lämpöpumput ovat kannattavia jo omakotiasujille ja taloyhtiöille, mutta teollisen mittakaavan hankkeet ovat vasta pilottivaiheessa. Esimerkiksi ST1 on ottamassa käyttöön Espoon Otaniemessä geotermisen lämpölaitoksen, joka ottaa energiaa yli 6 kilometriä syvistä lämpökaivoista. Lisäksi Espoossa on keskisyvän lämpökaivon pilotti ja nyt 2 kilometrin kaivoa porataan Vantaan kaukolämpöverkon yhteyteen.

”Tällaisia keskisyviä ja syviä kaivoja tarvittaisiin paljon lisää.”

Tähän mennessä ympäristölämpö on pystynyt kilpailemaan verojen takia järkevästi vain maakaasua ja öljyä vastaan. Vero- ja lattiahintauudistuksilla sekä uusien ratkaisujen kaupallistumista kiihdyttävillä ohjelmilla pitää varmistaa, että ympäristölämpö muuttuu kaikista kannattavimmaksi vaihtoehdoksi kaukolämpöyhtiöille ja myös kiinteistöjen omistajille. Pilottivaiheessa olevia ratkaisujen kaupallistumista pitää edelleen edistää investointituilla sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan panostuksilla.

Aikaa muutokseen 15 vuotta

”Suomen pitäisi olla hiilineutraali vuonna 2035. Siihen on vain 15 vuotta,” Auvinen sanoo.

Energiamurros tarvitsee lisää vauhtia. Lämpöpumppujen ja tuulivoiman määrä kasvaa, mutta ei tarpeeksi nopeasti. Tarvittavassa muutoksessa energiansäästön rooli on merkittävä. Se vähentää uusien energiainvestointien tarvetta. Käyttöön tarvitaan kaikki keinot.

”Moni turvetta käyttävä kunta suunnittelee korvaavansa turpeen biomassalla. Se ei ole kestävä ratkaisu.”

Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen korvaaminen laajassa mittakaavassa metsäbiomassan polttamisella voi johtaa tärkeiden hiilinielujen hupenemiseen. Sen sijaan hiilinieluja pitäisi vahvistaa.

Marinin hallitukselta tarvitaan siis lisätoimia, jotta polttaminen vähenee. Aikaa muutokseen on tosiaan vain 15 vuotta.

Teksti: Elina Venesmäki