Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto
Navigaatio päälle/pois

Lausunto ym­pä­ris­tö­va­lio­kun­nal­le Itämeren ka­las­tus­kiin­tiöis­tä

EU antaa joillekin Itämeren kaloille kalastuskiintiöitä, useimmille ei. Suomen kannalta ensi vuoden kiintiöissä suurin ongelma on jälleen kerran lohi.

Eduskunnan ympäristövaliokunnalle annettu kirjallinen asiantuntijalausunto.

E100/2020 vp.

Erityisasiantuntija Tapani Veistola

Suomen luonnonsuojeluliitto ry

YmV Kirjallinen asiantuntijalausunto 11.9.2020

Itämeren kalastuskiintiöistä vuodelle 2021

Komission esityksessä ja Suomen perusmuistiossa on otettu varsin hyvin huomioon ICESin tieteellinen neuvonanto. Komission esitys on heikoin läntisen silakan ja itäisen turskan osalta, joiden kalastus pitäisi keskeyttää. Sitä vastoin Komission esitys kilohailikiintiön pitämisestä ennallaan niiden säästämiseksi myös heikon turskakannan ruoaksi oli hyvä, eikä kiintiötä pitäisi lisätä perusmuistiossa esitetyllä tavalla.

Suomen kalastuksen osalta suurimmat haasteet liittyvät lohikantoihin.

Pääaltaan ja Pohjanlahden lohi

On hyvä, että laittoman ja väärinraportoidun lohenkalastuksen määrä näyttää vähentyneen Puolan vesillä. Tätä valvonnan parantamista ja sitä tukevaa meritaimenen avomerikalastuskieltoa on Suomi ansiokkaasti ajanut EU:ssa.

Nyt on aika ottaa lohipolitiikassa seuraava askel:

1) turvata Itämeren heikkojen lohijokien pienten kantojen elpyminen sekä

2) saavuttaa kotimaisen lohi- ja meritaimenstrategian tavoitteet.

Tämä edellyttää merellä tapahtuvan sekakantakalastuksen rajoittamista eikä lisäämistä. Siksi ympäristöjärjestöt esittivät keväällä varovaisuusperiaatteen mukaista 20 % vähennystä ICESin suositukseen. Se antaisi EU:n kiintiöksi 75 831 lohta. Sitä vastoin Komissio esittää nyt 9,15 % nostoa viime vuoteen verrattuna eli 94 496 lohta. Tätä esitystä perusmuistio tukee. SLL ja WWF jättivät tästä eriävän pöytäkirjamerkinnän EU-kalastusjaoston kokouksessa 3.9.2020.

Jos lohen kalastusta lisätään esityllä tavalla, merellä ja rannikolla tapahtuvaa sekakantakalastusta tulee rajoittaa muilla keinoilla. Yksi keino on myöhentää pyynnin alkua isojen emokalojen kutuvaelluksen turvaamiseksi, kuten laajapohjainen ryhmä (muun muassa SLL, SVK ja WWF) ovat esittäneet1. Muita keinoja ovat rajoitusalueet, pyydystyyppikohtaiset rajoitukset tai pyynnin kohdistaminen istutettuihin lohiin. Näistä keinoista ei voi päättää EU:n kiintiöpäätöksessä, joten niihin tulee palata EU:n Itämeren lohen monivuotisen hoitosuunnitelman yhteydessä. Joka tapauksessa näitä keinoja voidaan käyttää Suomessa kansallisilla päätöksillä.

Suomenlahden lohi

Komission ja Suomen kannan luonnoksen mukaan Suomenlahden lohenkalastusta vähennettäisiin heikkojen lohijokien kantojen turvaamiseksi. Tämä on aivan oikein. Kalastus tulee lisäksi suunnata istutettuihin kaloihin. Kalastuksen rajoituksia ja valvontaa tulee lisätä esimerkiksi Kymijoen suulla.

Lisätietoja

erityisasiantuntija Tapani Veistola, puhelin 0400 615 530, tapani.veistola (a) sll.fi

liittohallituksen jäsen Markku Marttinen, puhelin 044 759 9717, k.markku.j.marttinen (a) gmail.com

Viite

1 Esitys maa- ja metsätalousmisteriölle lohenkalastuksen sääntelytoimenpiteiden muuttamiseksi 12.2.2020 https://www.sll.fi/2020/02/19/esitys-maa-ja-metsatalousministeriolle-lohenkalastuksen-saantelytoimenpiteiden-muuttamiseksi/

Lisätietoja

Suojelupäällikkö Tapani Veistola

Jaa sosiaalisessa mediassa